Luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus, vuorovaikutteisuus – toteutuvatko hallituksen viestinnän arvot?

Kuuntele artikkeli

Hallituksen viestinnän arvot ovat valtioneuvoston sivulla luettavissa. Tässä lainaus ehkä tärkeimmästä kohdasta. ”Hallitus viestii niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Luottamusta rakennetaan ja ylläpidetään johdonmukaisella viestinnällä. Tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä.” Katsotaan mitä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana. Onko luotettavaa tietoa jaettu ja onko tärkeistä keskeneräisistä asioista tiedotettu avoimesti?

Valtio perustaa kaupallisen rokotetutkimusyhtiön – kaupalliset rokotetutkimukset erilliseen osakeyhtiöön

Sosiaali- ja terveyministeriö tiedotti sivustollaan 17.12.2020 uudesta rokotetutkimusyhtiön perustamisesta, koska rokotetutkimuspalvelut ja rokotteiden hankinta tulisi selkeämmin erottaa toisistaan.

Jotta tällainen yhtiöjärjestely voitaisiin mahdollistaa, oli tehtävä LAKIMUUTOS, jonka Sauli Niinistö ja Krista Kiuru kuittasivat 17.12.2020. Laki tuli voimaan 1.1.2021.

Lain hyväksyminen on tehty samana päivänä, kuin tiedote uuden yhtiön perustamisesta julkistettiin. Valtionyhtiöiden perustaminen vaatii eduskunnan päätöksen.

Uuden osakeyhtiön omistus

Valtio merkitsee uutta osakeyhtiötä perustettaessa enemmistön sen osakkeista. Vähemmistöosuuden osakekannasta merkitsisi Tampereen korkeakoulusäätiö, joka luovuttaisi yhtiöön Tampereen rokotetutkimuskeskuksen kliiniset rokotetutkimustoiminnot.

Päätös uuden yhtiön perustamisesta sijoittuu ajankohtaan, jolloin ensimmäiset koronapiikit olivat matkalla Suomeen.

Uuden yhtiön enemmistöomistajana on valtio ja vähemmistöosakkaina  Tampereen korkeakoulusäätiö, jonka alaisuudessa toimivan Rokotetutkimuskeskuksen toiminnot siirtyvät uuteen yhtiöön.

13.09.2021 STM:stä kerrottiin, että yhtiötä ei ole vielä perustettu, mutta kaikki meneillään olevat Rokotetutkimuskeskuksen tutkimushankkeet siirtyvät varoineen ja kuluineen uuteen perustettavaan yhtiöön, jos tutkimus on meneillään yhtiön perustamisvaiheessa. Yhtiö on tarkoitus perustaa syys- lokakuun aikana.

6kk – 12-vuotiaita suomalaislapsia koskeva tutkimus rekisteröitiin 30.3.2021 EU-tietokantaan

Alle 12-vuotiata lapsia ei ole tutkittu ennen Rokotetutkimuskeskuksen tutkimusta koko maailmassa. Tutkimuksen aloittaminen onkin perin hankalaa, koska lääkelaki estää geenimanipuloitujen tuotteiden testaamisen ihmisillä.

Tutkimus kirjattiin EU-järjestelmiin kuitenkin jo 30.3.2021. Oletettavasti jotain tulisi tapahtumaan lääkelaissa, koska tutkimus ei olisi muuten mahdollinen. Tutkimus ja sen tarkka kuvaus kirjattiin kuitenkin hyvin varhaisessa vaiheessa EU-järjestelmiin ja Fimea on merkitty toimivaltaiseksi viranomaiseksi.

https://www.clinicaltrialsregister.eu/ctr-search/trial/2020-005442-42/FI#B

Tutkimuksen rahoittaa Pfizer Inc., Yhdysvallat ja BioNTech SE, Saksa. Tutkimuksen kuvauksesta selviää, että tutkimus sisältää vaiheen 1- ja 2-tutkimukset. Vaiheessa 1. selvitetään eri annoskokojen vaikutuksia kohteisiin ”To describe the safety and tolerability profiles of prophylactic BNT162b2 at each dose level in each age group”. Tutkimus siis aloitetaan aivan alusta, annoskokojen kartoittamisella, koska muita tutkimuksia pieniin lapsiin koko maailmassa ei ole tehty.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta 8.4.2021

Valtioneuvosto tiedotti sivustollaan esityksestä eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta 8.4.2021 ELI JO SEURAAVALLA VIIKOLLA. Vastuuministerinä, Krista Kiuru.

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071cc75

Pääkohtina laki sallisi kenttäkokeiden tekemisen selkärankaisiin muuntogeenisillä organismeilla ja salassapidon tiedoille, jotka voivat vahingoittaa toiminnanharjoittajan etuja.

Lakimuutokset ovat julkista tietoa

Lakimuutokset ovat julkista tietoa. Normaali kansalainen ei kuitenkaan tiedä niistä ilman mediaa. Media nostaa lakimuutokset yleiseen tietoon tai sitten ei. Jos lakiuudistuksesta ei haluta yleistä keskustelua, sitä ei nosteta tietoisesti valtamedioiden uutisiin.

Eduskunnan täysistunto pidettiin 18.5.2021 ja se on katsottavissa tästä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta, pidetyt puheenvuorot (1kpl). Asia meni eduskunnasta sukkana läpi.

Valtioneuvoston tiedotteessa 3.6.2021 ”Eduskunta hyväksyi geenitekniikkalain muuttamisen”  kerrotaan tasavallan presidentin vahvistavan lain 4.6.2021. Laki tulee voimaan 10.6.2021. Laki vahvistettiin heti seuraavana päivänä sen käsittelystä.

Mitä tapahtui mediassa toukokuun loppupuolella – miksi media ei nostanut geenimanipulaatiolain muutosta tikun nokkaan?

Meneillään oli Sanna Marinin aamiaisgate. Kaikki mediat keskittyivät aamiaisgateen ja kukaan ei kiinnittänyt mitenkään huomioita geenitekniikkalain järkyttäviin muutoksiin.

Jokatapauksessa, media tai kansalaiset eivät osanneet reagoida mitenkään geenitekniikkalain muutoksiin. Keskustelua olisi oletettavasti tarvittu!

Geenitekniikkalain muutokset

Riikka Söyring on kirjoittanut jutun ”Haluatko tietää, mitä hallitukset ovat sopineet rokotevalmistajien kanssa?”. Siinä kerrotaan geenitekniikkalain muutoksesta sekä hallitusten järjettömistä sopimuksista rokotevalmistajien kanssa.

Pääkohtina laki sallisi kenttäkokeiden tekemisen selkärankaisiin muuntogeenisillä organismeilla ja salassapidon tiedoille, jotka voivat vahingoittaa toiminnanharjoittajan etuja.

Salassa pidettävää tietoa on mm.

  • valmistus- ja tuotantoprosessi, mukaan luettuna menetelmä ja sen innovatiiviset näkökohdat sekä muut tekniset ja teolliset eritelmät, jotka kuuluvat olennaisena osana mainittuun prosessiin tai menetelmään, lukuun ottamatta turvallisuuden arvioinnin kannalta olennaisia tietoja; 
  • tuottajan tai maahantuojan kaupalliset yhteydet toiminnanharjoittajaan tai luvan haltijaan
  • kaupalliset tiedot, joista käyvät ilmi toiminnanharjoittajan hankintalähteet, markkinaosuudet tai liiketoimintastrategia
  • DNA-sekvenssiä koskevat tiedot, lukuun ottamatta muunnostapahtuman havaitsemis-, tunnistamis- ja kvantifiointimenetelmissä käytettyjä sekvenssejä; 
  • jalostusmallit ja -strategiat.”

”Asetuksen edellyttämien muutosten lisäksi muuntogeenisilla organismeilla tehtäviä kenttäkokeita koskevaa yleisön kuulemisaikaa lyhennettäisiin 60 päivästä 30 päivään. Tietyissä tilanteissa kuulemista ei tarvitsisi järjestää lainkaan. […] Direktiivi sääntelee muuntogeenisten organismien tarkoituksellista levittämistä ympäristöön. Avoimella käytöllä tarkoitetaan muuntogeenisillä organismeilla tehtäviä kenttäkokeita ja niitä sisältävien tuotteiden markkinoille saattamista. Kenttäkokeet voivat olla esimerkiksi viljelykasvien peltokokeita tai kliinisiä lääketutkimuksia. (Muuntogeenisellä organismilla tarkoitetaan geenitekniikkalain (377/1995) 3 §:ssä määriteltyä eliötä, jonka perintöainesta on muutettu tavalla, joka ei toteudu luonnossa pariutumisen tuloksena tai luonnollisena yhdistelmänä).”

Kriittisyys on huomioitu

Rokotevastaisten kampanjoiden seurauksena kansalaiset saattaisivat tulevaisuudessa kiinnostua esittämään enemmän huomioita muuntogeenisiä organismeja sisältävillä rokotteilla ja lääkkeillä tehtävistä tutkimuksista. Kuulemisesta luopuminen on siten erityisen perusteltua tiettyihin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, hoitoon tai tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden terveyden tai yksityisyyden suojan turvaamiseksi, vaikka se rajoittaisi yleisön osallistumismahdollisuutta näissä tilanteissa,” esitti Sanna Marinin (sdp/WEF) hallitus.

Lyhyt yhteenveto

Aikajana on varsin mielenkiintoinen. Selvä virhe on tapahtunut lääketutkimuksen rekisteröinnissä, koska se rekisteröitiin EU-järjestelmiin jo aiemmin kuin geenitekniikkalaki muutosehdotus annettiin eduskunnalle. Myös rokotetutkimuskeskus aloitti vauvojen värväyksen piikkikokeeseen jo ennen kuin eduskunta oli hyväksynyt lain.

Asiat ovat edenneet nopeasti ja välillä on menty jopa niiden edelle. Tärkeä kysymys onkin; Koska lasten lääketutkimuksesta sovittiin ja onko geenitekniikka ´laki muutettu Suomessa sen vuoksi, että että sen avulla voidaan piikittää pieniä vauvoja ja tehdä jatkossa RNA/DNA- kokeita suomalaisilla ihmisillä? Sellaisella aineella, jonka koostumuksesta ei ole mitään tietoa.

Päivitys 18.8.2022

Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy

Sosiaali- ja terveyministeriö tiedotti perustettavasta rokotetutkimukseen keskittyvästä yhtiöstä 17.12.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti 2.12.2021 yhtiön nimen joka on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy. Uudessa yhtiössä olisi mukana Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus ja valtio

Yhtiön toimialana on lääketieteellinen tutkimus ja kehittäminen sekä näihin liittyvien muiden palvelujen tuottaminen Suomessa ja ulkomailla. Yhtiö toimii valtion erityistehtäväyhtiönä markkinaehtoisesti ja sen liiketoiminnan tarkoituksena olisi tuottaa voittoa.

Rokotetutkimuskeskus on tehnyt 6 -11-vuotiaiden Pfizer Comirnaty tutkimusta. Rokotetutkimuskeskuksen rahoitus tulee rokotteiden valmistajilta eli lääkeyhtiöiltä. Rokotetutkimuskeskus kertoo olevansa puolueeton siinä mielessä, että se tekee tutkimuksia monelle lääkeyhtiölle. Se on siis puolueeton lääkeyhtiöiden välillä.

Perustettavassa yrityksessä kaksi tuttua ”pandemiapäällikköä”

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Hallituksen puheenjohtaja

STM strategiajohtajan mukaan Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan koronarokotteita tullaan tarvitsemaan vielä useita vuosia.

Mika Rämet

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Rämet on toiminut Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtajana vuodesta 2020.

Tuleva yhtiön hallituksen puheenjohtaja on pakkorokotuksia ajava STM strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Hallituksessa on myös Juhani Eskola. Hän on vuosina 2000–2004 toiminut rokotejätti Sanofi Pasteurin johdossa, kunnes vuonna 2005 tuli THL:n varapääjohtajaksi ja 2013 THL:n johtajaksi. Hän vastasi toimialasta, johon kuuluu muun muassa rokotusohjelma.

Luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus, vuorovaikutteisuus – toteutuvatko hallituksen viestinnän arvot?

Onko tämän asian käsittelyn suhteen toimittu sinun mielestäsi avoimesti? Periaatteessa uusi geenitekniikkalaki mahdollistaa sen, että kokeiden tekijät pysyvät nimettöminä ja ovat täysin lain ulottumattomissa vahvan tietojen salaamisen vuoksi. Koko prosessi valmistuksesta käsivarteen ja siitä koko kehoosi on salattu lailla!

Se mitä sinuun tulevaisuudessa pistetään voi olla ihan mitä tahansa ja jos siitä seuraa ongelmia, syyllisiä ei saada kiinni.

Tämä on tapahtunut Suomessa

Tämä erikoinen tapahtumasarja on tapahtunut Suomessa. Kuitenkin vastaavia on juonenkäänteitä on tapahtunut paljon isommassa mittakaavassa. Sinun kannattaa lukea miten WHO on kieltänyt hoidon, joka toimii erittäin hyvin koronaan ja vastaavasti suositellut lääkettä jolla ei ole mitään vaikutusta.

Aiheeseen liittyvää:

8 vastausta artikkeliin “Luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus, vuorovaikutteisuus – toteutuvatko hallituksen viestinnän arvot?

  1. Tämä! salataan ”tuottajan tai maahantuojan kaupalliset yhteydet toiminnanharjoittajaan tai luvan haltijaan;”

    Tuottaja tai maahantuoja tässä tapauksessa voi olla valtio-omisteinen uusi rokotetutkimusyhtiö, jolloin salataan kaupalliset yhteydet tutkimusten rahoittajiin

    mutta…

    valtakunnallisen piikityskampanjan meneillä ollessa tuottaja ja/tai maahantuoja on viime kädessä valtio so. päätöksen tehnyt hallitus, ministeriöt ja toimeenpanoketju kutenTHL (sekä mahdollisesti haitoista raportoivan Fimean lääkeyhtiöiltä tuleva rahoitus joiden kaupalliset yhteydet salataan.

    Lue: päätimme vapauttaa itsemme vastuusta geeniteknologiapiikitysten seurausten suhteen

  2. Tämä vetää kyllä ihan sanattomaksi, niin on kauhistuttavaa tällainen toiminta ”oikeusvaltiossa nimeltä Suomi!”

  3. Eivätkä nämä ole ainoita lakimuutoksia, jotka on tehty ”salassa”. Valtion virkamiehille korvataan koronarokote-piikkihaitoista jopa 4milj.€ (https://mvlehti.net/2022/01/10/valtion-virkamiehille-ja-perheenjasnille-korvataan-koronarokotteiden-haitoista-jopa-4-miljoonaa-euroa/).

    Tämän lisäksi päättäjien rikosoikeudellista vastuuta ja maksimirangaistuksia on kaikessa hiljaisuudessa pienennetty: (https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210986?fbclid=IwAR2x6Gp3hZB7IhkEWnJaxz-NJs6Sgdj9kUz_lh08Gz5d9U3ksJrKdF_ssEE)

  4. KYSYMYS?🔺️
    Mikä toimenpide määrittelee sen, koska tämä 6kk-12- vuotiaiden rokotustutkimus on käynnistynyt? Onko se ajankohta, jolloin tutkimus kirjattiin EU-tietokantaan 30.3.2021? Vai, kun Mika Rämet käynnisti mainoskampanjan lasten saamiseksi osallistumaan tutkimukseen keväällä 2021?
    Uusi geenilaki astui voimaan 10.6.2021.
    ENNEN LAIN VOIMAAN TULOA 10.6.2021 KÄYNNISTETTYIHIN TUTKIMUSHANKKEISIIN SOVELLETAAN VANHAA GEENILAKIA. 🔺️ Oikaiskaa perusteluineen, jos olen väärässä.

Vastaa

Discover more from

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading