Ruotsalaistutkimus: Piikkiproteiinista mahdollisia haittoja DNA-korjaukseen ja adaptiiviseen immunitettiin

blue red and yellow chalk

Ruotsalaistutkimus paljastaa molekyylimekanismin, jolla piikkiproteiini voi haitata DNA-korjausta ja sitä kautta adaptiivista immuniteettia. Tutkimus korostaa piikkiproteiinin tuotannon käynnistävien rokotteiden mahdollista sivuvaikutusia.

Tutkimuksen tekijät ovat Tukholman yliopiston biotutkimus- ja kliinisen mikrobiologian laitoksen tutkija Hui Jiang sekä Uumajan yliopiston virologian osaston tutkija Ya-Fang Mei. Tutkimuksen nimi on ”SARS-CoV-2 Spike Impairs DNA Damage Repair and Inhibits V(D)J Recombination In Vitro” on julkaistu Viruses-lehdessä.

Adaptiivisella immuniteetilla on ratkaiseva rooli taistelussa SARS-CoV-2-infektiota vastaan ​​ja se vaikuttaa suoraan parantumiseen. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että potilailla, joilla on vaikea COVID-19, on viivästynyt ja heikko adaptiivinen immuunivaste.

Löytö paljastaaa mahdollisen molekyylimekanismin, jolla piikkiproteiini voi haitata adaptiivista immuniteettia ja korostaa mRNA-rokotteiden mahdollisia sivuvaikutuksia. Piikkiproteiini estää merkittävästi DNA-vaurioiden korjausta, jota tarvitaan tehokkaaseen V(D)J-rekombinaatioon adaptiivisessa immuniteetissa. 

Adaptiivinen immuunivaste

Adaptiivinen immuunivaste perustuu lymfosyyttien (yksi veren valkosoluista) toimintaan. Lymfosyyttien välittämät immuunivasteet voidaan jakaa humoraaliseksi tai soluvälitteiseksi immuniteetiksi.

Humoraalinen immunitetti

Humoraalisessa immuniteetissa aktivoituneet B-solut tuottavat immunoglobuliineja, jotka toimivat vasta-aineina. Vasta-aineet kiertävät veressä, josta ne voivat siirtyä muihin kudosnesteisiin sitomaan spesifisiä antigeenejä, jotka stimuloivat niiden tuotantoa. Vasta-aineiden sitoutuminen mikrobeihin estää niitä sitoutumasta isäntäsolun reseptoreihin. Vasta-aineiden sitoutuminen patogeenin pintaan toimii lisäksi merkkinä yleisen immuunipuolustuksen fagosyyteille (syöjäsoluille). Humoraalinen immuunivaste aktivoituu etenkin bakteereiden tai virusten aiheuttamissa infektioissa.

Soluvälitteisessä immuunivaste

Soluvälitteisessä immuunivasteessa aktivoituneet T-solut (tappajasolut) reagoivat suoraan vieraaseen antigeeniin, joka on yleensä sitoutunut antigeeniä esittelevän solun pinnalle. T-solut voivat joko tappaa infektoituneen solun tai avustaa infektoitunutta solua tai muita soluja tuhoamaan patogeenin. T-imusolujen välittämää immuunipuolustusta kutsutaan soluvälitteiseksi immuniteetiksi. Soluvälitteinen immuunivaste aktivoituu etenkin loisten, sienten ja solunsisäisten virusten aiheuttamissa infektioissa sekä syöpäsoluja ja kudossiirrännäisiä vastaan.

Tutkijat raportoivat, että SARS-CoV-2-piikkiproteiini estää merkittävästi DNA-vaurioiden korjausta, jota tarvitaan tehokkaaseen V(D)J-rekombinaatioon adaptiivisessa immuniteetissa. 

Adaptiiviselle eli hankitulle immuunivasteelle on ominaista immunologinen muisti, jonka toimintaan spesifinen ja pitkäaikainen suoja primäärisen immunologisen reaktion laukaisemaa patogeeniä kohtaan perustuu.

V(D)J-rekombinaatio

Immunoglobuliinigeenin uudelleenjärjestyminen on B-solun kypsymiseen liittyvä prosessi, joka muodostaa pohjan vasta- aineiden monimuotoisuudelle. IgH-geenin uudelleenjärjestyminen on hierarkinen tapahtuma, jossa ensin yhtyvät D- ja J- geenit, jonka jälkeen V-geeni liittyy DJ-kompleksiin.

DNA-vaurioiden tyypit

DNA-vauriot voidaan luokitella kahteen pääluokkaan alkuperän perusteella: endogeeninen ja eksogeeninen.

Endogeeninen DNA-vaurio

Suurin osa endogeenisistä DNA-vaurioista johtuu kemiallisesti aktiivisesta DNA:sta, joka osallistuu hydrolyyttisiin ja oksidatiivisiin reaktioihin veden ja reaktiivisten happilajien (ROS) kanssa, joita soluissa luonnostaan ​​esiintyy. Tällaiset DNA:n luonnolliset reaktiot välittömästä ympäristöstä olevien molekyylien kanssa ruokkivat perinnöllisten sairauksien ja satunnaisten syöpien kehittymistä.

Eksogeeninen DNA-vaurio

Eksogeeninen DNA-vaurio taas tapahtuu, kun ympäristön fysikaaliset ja kemialliset tekijät vahingoittavat DNA:ta. Esimerkkejä ovat UV- ja ionisoiva säteily ja kemialliset aineet, jotka voivat vaurioittaa DNA:ta.

Päätelmä

Tämä tutkimus antaa viitteitä, ettäSARS-CoV-2 piikkiproteiini on hyvin haitallinen ihmisen immuunipuolustukselle. Se haittaa immunoglobuliinien (vasta-aineiden) monimuotoisuutta. Piikkiproteiini altistaa myös DNA-vaurioille ja kun DNA-vaurionkorjaus häiriintyy, se altistaa erilaisten syöpien kehittymiseen.

Kaikki Suomessa jaettavat koronarokotteet käynnistävät SARS-CoV-2 piikkiproteiinin tuotannon. Viranomaisten pitää nyt harkita hyvin tarkkaan onko rokotusohjelman jatkaminen järkevää.

Jos tutkimus pitää paikkansa, se tarkoittaa sitä, että jokainen mRNA-piikki heikentää immuunipuolustusta ja estää merkittävästi DNA-vaurioiden korjausta. Se taas ruokkii perinnöllisten sairauksien sekä syöpien kehittymistä . Sitä ei varmaan kukaan halua.

Jos injektion ottaminen mietityttää, kannattaa lukea artikkeli ”Kuinka koronarokote toimii ja onko sillä haittavaikutuksia”? Jokaisen piikkiä harkitsevan on hyvä tietää, mikä on korona, mikä on injektion oletettu toimintamekanismi ja mitkä ovat tällä hetkellä esiin tulleet haittavaikutukset.

INJEKTIOPIIKKI

SARS-CoV-2 Spike Impairs DNA Damage Repair and Inhibits V(D)J Recombination In Vitro https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34696485/

Mechanisms of DNA damage, repair and mutagenesis https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5474181/

Vastaa