Koronarokote- kampanjan aikana Suomessa ei ole ollut minkäänlaista seurantaa, missä verrattaisiin rokotteiden hyötyjä ja haittoja. Yhtään tutkimusta ei ole tehty. Fimea kerää haittailmoituksia toimittaakseen lääkeyhtiöille seurantatietoa. Haittailmoituksia on tullut noin 26 000 kpl ja niistä 17 700 kpl on kirjaamatta. Varsinaisista rokotehaitoista ei ole seurantajärjestelmää. ”Huolestunut kansalainen” on tehnyt kattavan analyysin hyödyistä ja haitoista. Onko hyöty- ja haittasuhde koronarokotteissa kohdallaan? Katsotaan mitä analyysissä on selvinnyt.
Mitä analyysissä tehtiin?
Analyysin tarkoituksena on saada käsitys mRNA-injektioiden hyöty-haittasuhteesta vertailemalla merkittäviä terveydellisiä tapahtumia. Merkittäviksi terveydellisiksi tapahtumiksi laskettiin sairaala- ja tehohoitoon joutuminen, kuolema sekä vakavat rokotehaitat.
Aikajakso
Analyysissä tarkasteltiin vuoden 2021 helmi- marraskuun rokottamattomien ja rokotettujen +12- vuotiaiden suomalaisten riskiä joutua sairaalahoitoon, tehohoitoon tai kuolla koronaviruksen kanssa.
Tutkimus- ja plaseboryhmän jatkuvasti muuttuva koko
Normaalisti kliinisiä lääke- ja rokotetutkimuksia tehtäessä tulisi hoitoa saavan ja verrokkiryhmän (placebo) olla identtisiä. Täydellisessä tutkimuksessa olisi huomioitu mm. ryhmien koko, henkilöiden ikä, henkilöiden taustasairaukset ja terveydentila, sukupuoli, rotu, muut lääkitykset jne. Analyysiä tehtäessä ei edellämainitun kaltaisia tarkkoja tietoja ollut saatavilla. Analyysin luvut perustuvat julkisesti saataviin lukuihin (Fimea, THL, Tilastokeskus).
Kuukausittainen riskinarvio
Analyysissä tarkasteltiin riskiä kuukausittain. Kuukausittain laskettiin rokotetuiksi ne henkilöt, jotka olivat saaneet kaksi rokotetta edellisen kuukauden loppuun mennessä.
Rokottamattomiksi laskettiin rokottamattomat, sekä osittain rokotetut. Rokottamattomien lukumäärästä vähennettiin 2020 vuoden aikana taudin sairastaneet. Rokotehaittojen oletettiin ilmenevän samassa suhteessa, kuin kakkosrokotteita annettiin.
Koska rokotuskattavuutta on pyritty kasvattamaan mahdollisimman paljon, ei ryhmien koko ole ollut milloinkaan identtinen ja henkilöitä siirtyi jatkuvasti ryhmästä “rokottamattomat” ryhmään “rokotetut”. Tästä johtuen lukuja analysoitiin kuukausi kerrallaan.
Merkittävä terveydellinen tapahtuma
Analyysissä merkittäviksi terveydellisiksi tapauksiksi laskettiin sairaalahoito, tehohoito ja kuolema, sekä Fimeaan ilmoitetut vakavat rokotehaitat. Lievät rokotehaitat jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska niitä ei pidetty merkittävinä. Vastaavasti analyysissä ei otettu kantaa tartuntoihin.
Ryhmäkoot ja niiden muuttuminen vuoden 2021 aikana.
MRNA-injektioiden teho
Rokottamattomat
Tapauksella tarkoitetaan rokottamattomien tapauksessa sairaalahoitoa, tehohoitoa tai kuolemaa. Kuvassa on esitetty rokottamattomien kuukausittaiset “tapaukset”, kuukausittainen rokottamattomien lukumäärä, sekä kuukausittainen absoluuttinen riski.
Absoluuttinen kuukausittainen riski on laskettu jakamalla kuukauden tapaukset kuukauden rokottamattomien määrällä. Prosenttiluku kuvaa todennäköisyyttä, mikä rokottamattomalla on ollut tapaukseen kuukauden aikana.
Keskimäärin rokottamattomien kuukausittainen riski joutua sairaalaan, tehohoitoon tai kuolla koronan kanssa on ollut 0.0175%. Toisin sanoen, kuukausittain rokottamattomista on joutunut sairaalaan, teholle tai kuollut keskimäärin yksi henkilö 5730 henkeä kohti.
Rokotetut – mRNA-injektion saaneet
Yllä olevassa kuvassa on esitetty rokotettujen kuukausittaiset “tapaukset” (sairaalahoito, tehohoito tai kuolema), kuukausittainen rokotettujen lukumäärä, sekä kuukausittainen absoluuttinen riski.
Keskimäärin rokotettujen kuukausittainen riski joutua sairaalaan, tehohoitoon tai kuolla koronan kanssa on ollut 0.0041%. Toisin sanoen, kuukausittain rokotetuista on joutunut sairaalaan, teholle tai kuollut keskimäärin yksi 24 500 henkeä kohti.
Voidaan siis todeta, että kuukausittaisten riskien keskimääräinen riski on pienentynyt 0.0175% -> 0.0041%, eli rokote on pienentänyt riskiä 0.0134%. (0.0175% – 0.0041%).
Rokottamattomat ovat siis olleet n. 4.3 kertaisessa riskissä joutua sairaalaan, teholle tai kuolla koronan kanssa.
Huom. 2020-2021 aikana koronan sairasti (virallisesti testillä varmistetusti) vain vajaa 5% Suomen väestöstä. 2021 aikana rokotettiin yli 80% väestöstä.
Rokotehaitat
Rokotteen hyötyä analysoidessa olisi naiivia olettaa, että rokotteet olisivat täysin riskittömiä. Jopa Pfizerin ja Biontechin rahoittamassa tutkimuksessa havattiin merkittävä määrä haittoja:
*Pfizerin tutkimuksessa placebo ryhmälle tarjottiin mahdollisuus ottaa rokote 2kk jälkeen. Suurin osa otti. Täten “tuhottiin” verrokkiryhmä. 2kk jälkeen tutkimuksessa ei ole ollut enää verrokkiryhmää.
Analyysissä huomioitiin Fimeaan ilmoitetut vakavat rokotehaitat. Fimean mukaan vakava rokotehaitta tarkoittaa seuraavaa:
- johtanut kuolemaan
- hengenvaaraan
- sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen
- aiheuttanut pysyvän vamman tai alentanut toimintakykyä (esim. pitkäaikainen työkyvyttömyys)
- synnynnäinen epämuodostuma tai muu synnynnäinen poikkeama
Vakavat haitat miellettiin terveydellisesti merkittäväksi tapaukseksi.
Tehosterokotteesta aiheutuneet haittailmoitukset suljettiin analyysin ulkopuolelle. 2021 marraskuuhun asti (1. ja 2.) rokoteannoksista oli Fimeaan raportoitu 4355 vakavaa haittailmoitusta. Analyysissä oletettiin, että vakavia rokotehaittoja ilmeni samassa suhteessa, kun piikkejä annettiin.
Kuukausittain ilmenneet tapaukset mukaanlukien vakavat rokotehaitat
Kun vakavat rokotehaitat lasketaan mukaan rokotettujen “tapauksiin”, luvut näyttävät seuraavalta:
(Huom. Desimaaliluvut johtuvat oletuksesta, että haittoja ilmeni samassa suhteessa kuin piikkejä jaettiin.)
Täten kuukausittaisten riskien keskimääräinen riski KASVAA 0.0175% -> 0.102%, eli rokote on LISÄNNYT riskiä epäedulliseen tapaukseen n. 0.0845% verran. (0.102% – 0.0175%).
Rokotetut ovat siis olleet n. 5.8 kertaisessa riskissä saada vakavan rokotehaitan, joutua sairaalaan, teholle tai kuolla koronan kanssa, kun verrataan rokottamattomiin.
Ilmoittajalähteiden vaikutus
Haittavaikutuksista 60% on kuluttajien ilmoittamia. Jos 60% vakavista haitoista suljetaan pois, rokotettujen kuukausittainen keskimääräinen riski on n. 0.043%, jolloin rokotteiden hyöty on samoilla menetelmillä edelleen negatiivinen: – 0.026%.
Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, koska terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole enää velvoitettuja ilmoittamaan haitoista ja kuluttajat voivat tehdä ilmoituksen itse. Lisäksi, on syytä olettaa, että haittoja on aliraportoitu, eikä yliraportoitu.
Haitat ikäryhmittäin
Pohdinta
Analyysin pohdinta- osiossa nostetaan esille asioita, jotka voivat vaikuttaa analyysin lopputulokseen merkittävästi.
- Ovatko rokotettujen ja rokottamattomien ryhmät vertailukelpoisia?
- Kuinka paljon rokottamattomissa on esimerkiksi saattohoidossa olevia tai muita, keille ei rokotteita anneta?
- Kuinka paljon haittoja on todellisuudessa, jos vakavia haittoja jää raportoimatta merkittävä osa?
- Onko Suomessa ilmoitettu haittojen määrä järkevä?
- Voiko haittavaikutusilmoitusten ilmoittajaan luottaa?
- Kuinka moni perusterve on ollut koronan takia sairaalahoidossa, teholla tai kuollut?
- THL tilastointimenetelmien vaikutus lukuihin.
- Mihin perusterveiden (erityisesti lasten), ja riskiryhmiin kuulumattomien rokotussuositus perustuu?
Valtava kiitos ”Huolestuneelle kansalaiselle”
Analyysin tekemiseen on käytetty aikaa. Analyysi on ensimmäinen Suomessa , jossa on analysoitu rokotteiden hyötyjä ja haittoja. Se on hankalaa, mutta se on toteutettu tässä analyysissä kuukausittaisella seurannalla.
Kun tiedämme, että Fimealta on kirjaamatta lähes 18 000 haittailmoitusta, on rokotteiden hyöty- haittasuhde vielä paljon pahemmin negatiivinen, koska vain 31% saapuneista haittailmoituksista on kirjattu.
Rokotettu on 5.8 kertaisessa riskissä saada vakavan rokotehaitta, joutua sairaalaan, teholle tai kuolla koronan kanssa, kun verrataan rokottamattomiin. Tulos on saatu aikaan murto- osalla tapauksista, koska Fimea ei kirjaa haittoja tarpeeksi nopeasti ja läheskään kaikkia rokotehaittoja ei ilmoiteta rekistereihin.
Vain yli 70-vuotiailla hyöty on niukasti positiivinen
Olemassa olevilla tiedoilla vain yli 70-vuotialla rokotteiden hyöty- haittasuhde on vain hiukan positiivinen, mutta jos puuttuvat tiedot olisi kirjattu, myös se oletettavasti kääntyisi pahasti negatiivisen puolelle.
Kun tiedämme, mikä tilanne on nyt sairaanhoidossa ja kuolemissa, on lopputulos se, että meille jää vain valtava määrä rokotehaittoja ilman tehokasta suojaa olemassa olevaa varianttia vastaan.
Alapuolella olevassa kuvassa aikajanalla kuolemien määrä ja rokotuskattavuudet. Kuolemissa on vain koronan kanssa kuolleet.
Miksi kuolemien suhteellinen osuus kasvaa injektioiden määrän kasvaessa, vaikka mRNA-injektiot ovat erittäin tehokkaita ”asiantuntijoiden” mukaan vakavaa tautia vastaan?
Asiaan liittyvää:
Lähteet:
Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset
HUOLESTUNEEN KANSALAISEN YRITYS SAADA KÄSITYS KORONAPIIKKIEN HYÖDYISTÄ JA HAITOISTA https://injektiopiikki.com/haitta-analyysi
Korona rokotukset suomessa https://www.google.com/search?q=finland+corona+vaccination&oq=finland+corona&aqs=chrome.1.69i57j35i39j0i457i512j0i512l7.4512j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Juuri riskejä, mahdollisia hyötyjä ja haittoja pohdin Covid-rokotteen tultua saataville ja päädyin olemaan ottamatta. Sitten kun kukaan ei tuntunut ottavan vastuuta mahdollisista haitoista sekä yksinkertaisesti se uskomus, että viruksiin ei ole lääkkeitä, ne on sairastettava ja jäätävä henkiin, jos niin on tarkoitettu.
THL:n aikasäännöt vääristävät olettaakseni kyseistä analyysiä koronapiikityksiä suosivaan suuntaan.
Esim. 21 vrk ajan 1. piikistä piikitetty on ”rokottamaton”.
Kyllä. Analyysi on tehty rokotuksia suosivaksi. Se ei kuitenkaan muuta lopputulosta.
Olette tehneet valtavan hienoa työtä kansamme ja totuuden puolesta! KIITOS, että jaksattte jatkaa!