Sähkökriisi ja sen taustat

Sähkökriisi uhkaa koko Eurooppaa. Sähkön hinta on ajoittain monikymmenkertainen parin vuoden takaiseen. Hallitus on lupautunut tukemaan suurimpia sähköntuottajia yli 12 miljardin lainoilla, joiden korko on 10-14%. Harva tulee miettineeksi kokonaisuutta pintaa syvemmältä. Ukrainen sodalla on osuutensa korkeassa hinnassa, mutta mitkä muut asiat vaikuttavat sähkön hintaan? Tämä raportti on on tehty yhteistyössä PosiTV:n kanssa. Nyt mennään, pidä hatustasi kiinni!

Erikoislähetys – sähkökriisi ja sen taustat

Jaa

Jos haluat, että kotimainen tutkiva journalismi tekee myös jatkossa syväluotaavia raportteja, tue sitä tekemällä PosiTV:n vuosi- tai kuukausitilaus.

Injektiopiikillä oli suuri kunnia olla tämän uutislähetyksen tuotantotiimissä mukana. Injektiopiikki -blogin periaate on ollut tuoda ihmisille kokonaiskuva esiin vaikeistakin asioista sellaisessa muodossa, että jokainen voi sen ymmärtää ja muodostaa olemassaolevan tiedon avulla todellinen kuva ja totuus asiasta.

---

Jos et ole vielä ikinä jakanut mitään sosiaalisessa mediassa, tämä on se, mikä täytyy jakaa. Klikkaa haluamaasi SOME-palvelun kuvaketta ja jaa tietoa, jonka jokaisen täytyy tietää.

Aiheeseen liittyvää:

Mitä tapahtuu, kun 44% Suomen yli miljoonasta omakotitalosta saa tuhansien eurojen sähkölaskun joka kuukausi?

Tekstimuoto

Rakkaat katsojat, tervetuloa taas Posi Tv:n uutisten pariin. 

Tarvitsemme edelleen lisää tilaajia, jotta voimme varmistaa uutisten jatkuvuuden televisiossa. 

Tilaa sinäkin uutiset suoraan sähköpostiisi ja tue samalla kotimaista journalismia. 

Kulunut viikko on tarjonnut taas valtavan määrän uutisia. Rokoteskandaali paisuu kuin pullataikina, Euroopassa mielenosoitukset laajenevat, Yhdysvalloissa CDC peruu koronatoimia ja Moderna on haastanut Pfizerin oikeuteen geeniterapia-mRna-injektioiden patenteista. Moderna osoittaa oikeusjutulla, kuinka piikkien teknologia oli kehitetty jo kauan ennen koronaa. Samaan aikaan selittämättömien kuolemien syndrooma valtaa maailmaa, useassa maassa selittämättömästä kuolemasta on tullut yleisin kuolinsyy. Kun tyrannioita on rakennettu maailman sivu, toistuu niissä aina sama kaava. Tärkeintä on tietysti ensiksi saada kansalaiset toisiaan vastaan ja näin todella on käynyt.  Paavi Franciscus on määrännyt, että Vatikaanin on siirrettävä kaikki varat holveihinsa. Franciscuksen ohjeen mukaan muissa pankeissa kuin Vatikaanin pankissa olevat rahoitusvarat ja likvidit varat on siirrettävä Vatikaanin pankkiin 30 päivän kuluessa 1.9.2022 alkaen.

Tänään emme kuitenkaan puhu Vatikaanista, vaan vuorossa on erikoisuutislähetys, jonka aiheena on energia ja siihen liittyy tietysti raha. 

Tämän uutisen toimittaminen on tehty yhteystyössä injektiopiikki.com -blogin kanssa. 

Aloitetaan ajankohtaisista asioista. 

Samalla kuin Suomessa ei vieläkään tiedetä EU.n ja Suomen asettamien Venäjä-pakotteiden aiheuttamaa astronomisten tappioiden kokonaissummaa Fortumille, siis suomalaisille veronmaksajille ja eläkesäästäjille, tämän hetken tilanne näyttää Fortumin osalta noin 12 tuhatta miljoonaa euroa tappiota. 

Eläkeyhtiöt tekivät tappiota toisella neljänneksellä 16 tuhatta miljoonaa euroa. Euroopan Unionin asettamien pakotteiden, joita suomalaisetkin poliitikot kiimassa ajoivat, piti aiheuttaa Venäjälle taloudellinen katastrofi. Jopa kovinkin Venäjä-pakotteiden puolustaja joutuu myöntämään, että 31. elokuuta Gazpromin julkaisema 41.6 miljardin euron voitto ensimmäiseltä puolelta vuodelta kertoo, kuinka epäonnistunutta politiikkaa EU ja Suomi harjoittaa. 

Samat poliitikot, jotka ajoivat vihreää siirtymää, vauhkosivat ilmastonmuutoksen uhasta ja vaativat siirtymistä ympäristöystävälliseen energiaan, kuten maakaasuun, käynnistävät nyt Euroopassa hiilivoimaloita. 

Eurooppalaisten tilit tyhjenevät, kun USA ja Venäjä kylpevät rahassa. USA myy aseita ja törkeän hintaista LNG-kaasua, jota yritetään laivata Eurooppaan. Venäjä kylpee eurooppalaisten rahassa. Muun muassa Kiina ja Turkki myyvät Eurooppaan venäläistä energiaa ylihinnalla. Miten tässä näin kävi? Tässä erikoislähetyksessä valoitamme parhaamme mukaan taustoja. 

Käymme läpi laajan kokonaisuuden, jotta katsojamme voivat ymmärtää, miten valtiomme johto, energiayhtiöt ja Euroopan Unioni on toiminut veronmaksajia eli kansalaisia kohtaan viimeisen 30 vuoden aikana energia-asioissa. 

Lähetyksessä käymme läpi kantaverkon myymisen, yhtiöittämisen, konsernin rakentamisen, pohjoismaisen ja sittemmin eurooppalaisen sähkömarkkinan syntymisen. Käymme läpi kantaverkon omistajien taustoja sekä sähköpörssiä ja sitä, kuinka sähkön hinta määräytyy. Tutkimme myös kantaverkon omistavan julkisen pörssiyhtiön Fingrid Oyj:n omistajien taustoja. Kysymme, mikä osuus on Vihreällä politiikalla siihen, että hinnat raketoivat nyt ja mikä tärkeintä, kerromme todelliset syylliset sähkön hinnan nousuun. 

Aloitetaan Suomen kantaverkon ja paikallisverkkojen 30-vuotisesta lähihistoriasta.

Ensin kuitenkin Norjaan, jossa Norjan parlamentti päätti poistaa energiakaupankäynnin sääntelyä vuonna 1991.  

Suomessa vuonna 1992 kantaverkkotoiminta eriytettiin IVO Voimansiirto Oy:lle. 

1994 Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin. Enemmistö (56,9 %) äänestykseen osallistuneista kannatti liittymistä ja eduskunta noudatti tulosta. Media liittoutui tukemaan EU-jäsenyyttä ja kriittiset äänet hiljennettiin. 

Suomen EU-jäsenyys astui voimaan 1. tammikuuta 1995. Toimitus ei kuitenkaan ole tähän päivään mennessä löytänyt allekirjoitettua Suomen liittymissopimusta unioniin. EU-jäsenyyden alettua alkoi Suomessa kuitenkin todella tapahtua. 

1995

Vuonna 1995 tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki, jonka tarkoitus oli lisätä kilpailua sähkömarkkinoilla. 

Vuonna 1995 Kauppa- ja teollisuusministeriö, Imatran Voima Oy ja Pohjolan Voima Oy allekirjoittivat joulukuussa puitesopimuksen valtakunnallisen kantaverkkoyhtiön perustamisesta. Perustettavalle yhtiölle keskitettäisiin keskeisen valtakunnallisen sähkönsiirtoverkon sekä rajajohtojen omistus. 

Kantaverkkoyhtiön puitesopimuksen tavoite oli vähentää sähkön siirtohintaa keskimäärin 10% vuodessa 1998 nimellisestä tasosta ja vuonna 2001 edelleen 5%. 

Puitesopimukseen kirjattiin, että yhtiöön pyritään saamaan omistajiksi muita, perustajaosakkaista riippumattomia sijoittajia.

Vuonna 1995 myös Neste listautui Helsingin pörssiin. 

1996

Vuonna 1996 Suomen Kantaverkko Oy perustettiin.

Voittojen maksimoimiseksi vuonna 1996 hallitus esitti esityksessään HE 237/1996, että Imatran Voima Oy:lle ja IVO Voimansiirto Oy:lle aiheutuvat verot kantaverkon omaisuuden myynnistä puolitetaan.

Valtaosa Suomen kantaverkosta oli valtion omistuksessa Imatran Voima Oy:n kautta. 

Teollisuuden Voima ja Pohjolan Voima omistivat 20% kantaverkosta. 

Myös Kemijoki Oy omisti pienen osan kantaverkkoa. 

29.11.1996 presidentti Martti Ahtisaari hyväksyi lain, jolla Imatran voima sai 524 miljoonan markan verohuojennuksen ja IVO Oy 106 miljoonaa markkaa. 

Veronhuojennuksesta valtion osuus oli 327 miljoonaa markkaa, kuntien osuus 282 miljoonaa markkaa ja seurakuntien osuus 21 miljoonaa markkaa.

Veronmaksajat siis maksoivat vielä erikseen 630 miljoonaa markkaa siitä, että valtio myi omistamastaan yhtiöstään kantaverkon perustettavaan “osaksi omistamaansa” yhtiöön.

1997

Vuonna 1997 se sitten tapahtui. Suomen siihen asti suurin yrityskauppa: 

Imatran Voima Oy, Pohjolan Voima Oy ja Suomen valtio sopivat kantaverkkoliiketoiminnan ja voimansiirtoverkkojen keskittämisestä yhteen yhtiöön. Samasta ajankohdasta lähtien Fingrid asetettiin lain määräämään ja yhtiön verkkoluvassa määriteltyyn järjestelmävastuuseen Suomen koko sähköjärjestelmästä.

Suomen Kantaverkko Oy maksoi liiketoimintakaupassa kantaverkosta ja liiketoiminnasta 1 139 miljoonaa euroa. Kaupanteon yhteydessä kauppahinnasta maksettiin vajaa viidennes, joka rahoitettiin hankitulla osakepääomalla ja 1.9.1997 liikkeelle lasketulla pääomalainalla, jonka samana päivänä voimaan tullut osakeyhtiölain muutos mahdollisti laskettavaksi mukaan pääomaan. 

Osakeyhtiöiden omistajat ja rahoitusalan ammattilaiset ymmärtävät, kuinka järisyttävästä tasemuutoksesta on ollut kyse uudessa osakeyhtiölaissa. 

Lisää osakepääomaa yhtiöön saatiin suomalaisilta institutionaalisilta sijoittajilta. Loppuerä kauppasummasta maksettiin myyjille 30.12.1997, jota edelsi intensiivinen oman varainhankinnan järjestäminen. Tämä merkitsi vieraan pääoman hankintaa syndikoidulla valmiusluotolla kotimaisista ja kansainvälisistä pankeista koostuneelta ryhmittymältä sekä liikkeelle lasketuilla kotimaisella joukkovelkakirjalainalla ja ECP-yritystodistusohjelmalla niin kotimaisille kuin kansainvälisille sijoittajille. Rahoitusratkaisuun sisältyi myös lainajärjestely Pohjoismaiden Investointipankilta.

1998

Siirtyminen toiminnan alussa kansainvälisille rahoitus- ja pääomamarkkinoille sekä mahdollisimman edullisen rahoituksen järjestäminen edellyttivät myös luottokelpoisuusluokitusten hankintaa. Keväällä 1998 Moody’s antoi yhtiölle luokituksen Aa3 ja Standard & Poor’s puolestaan AA. Rahoitusmalli ja velkakirjojen noteeraus pörssissä oli jo edellyttänyt yhtiömuodon muuttamista julkiseksi osakeyhtiöksi syyskuussa 1997 sekä samalla soveltuvien hallinnointisääntöjen ja raportoinnin noudattamista.

1998 Fortum syntyi, kun valtio-omistaja yhdisti erittäin kannattavan Imatran Voiman ja huonommin tuolloin tuottavan Nesteen toisiinsa Fortum Oyj:ksi, joka listautui pörssiin joulukuussa 1998. 

1999

1999 Fingridistä muodostettiin konserni ja samana vuonna sähkömarkkinat avattiin. 

Fingridin pohjoismaisilla yhteyksillä luovuttiin rajatariffeista vuonna 1999 ja Suomesta tuli oma tarjousalue osaksi pohjoismaista sähkömarkkinaa. Yhteismarkkinan kooksi tuli 3000 terawattituntia. Suomen osuus markkinasta oli 80 terawattituntia. Suomen yhtiöitetty kantaverkkoyhtiö Fingrid ajoi Suomea aktiivisesti osaksi suurempaa markkinaa. Lopulta Suomen osuus koko markkinasta oli vain 2.6%. 

Turvetuotanto

Vuonna 2000 Euroopan Unioni oli linjannut, että turve on uusiutuvaa energiaa. Suomessa poliitikot halusivat kuitenkin tuhota turvetuotannon ja joko tahallisesti tai tahattomasti aiheuttaa turpeen sekä hakkeen ostamisen Venäjältä kotimaisen tuotannon sijaan. Turpeen alasajo aloitettiin vuonna 2000. Suuri valiokunta äänesti tasaäänin turpeen luokittelusta uusiutuvaksi – niinpä suomalaisen uusiutuvan energialähteen kohtalo ratkaistiin arvalla. Arpa tietysti osasi kertoa, että turve ei ole uusiutuvaa energiaa ja sitä alettiin verottamaan fossiilisena energiana. 

2003

Vuonna 2003 valmistui 400 kilovoltin rajayhdysjohto Pietarista Viipuriin ja synkronointi Suomen verkkoon. Kaupallinen tuontimahdollisuus Venäjältä kasvoi 50 prosenttia, 1300 megawattiin. 

Yhdistetty öljy- ja sähköyhtiö Fortum Oyj toimi vuoteen 2005 saakka. Tällöin öljytoimiala erkaantui omaksi yhtiökseen, joka listautui Neste Oil -nimellä Helsingin pörssiin.

Sähköä tuotiin Venäjältä Suomen kautta pohjoismaisille asiakkaille. 

2005

2005 Olkiluodon rakennus aloitettiin. 

2011

2011 voimaan tullut Euroopan Unionin energiamarkkinoita koskeva kolmas lakipaketti merkitsi, että sähkön tuottajat eivät enää voineet omistaa siirtoyhtiöitä. Toistan, Euroopan Unioni määräsi 2011, että sähkön tuottajat eivät enää voineet omistaa siirtoyhtiöitä. 

Säädännön kiristäminen johti siihen, että Fortum ja Pohjolan Voima joutuivat luopumaan omistuksistaan Fingridissä. 

Yhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli 19.4.2011 tehdyllä kaupalla Suomen valtio. Se sama valtio, joka oli 1992 päättänyt yhtiöittää sähköveron omaksi yhtiökseen ja se sama valtio, joka oli käyttänyt 630 miljoonaa markkaa veronmaksajien rahaa myyntivoittojen verohelpotuksiin, hankki nyt taas veronmaksajien rahoilla takaisin enemmistön verkkoyhtiöstä. 

Valtio siis myi verkon, maksatutti veronalennukset veronmaksajilla, kuittasi kauppahinnan ja tuli taas takaisin omistajaksi 19.4.2011 veronmaksajien rahoilla. 

Seuraavaksi sähkömarkkina laajeni Baltiaan.

2013

Viron suunnan rajakapasiteetti lähes kolminkertaistui 2013, kun 650 megawatin tehoinen toinen merikaapeliyhteys EstLink 2 valmistui Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin yhteistyönä, ja Baltian maat liittyivät osaksi pohjoismaista ja samalla kasvavaa Itämeren alueen sähkömarkkinaa. EU antoi 100 miljoonaa tukea Estlinkille. Tänä päivänä Viro myy tuottamaansa niin kutsuttua likaista sähköä eteenpäin ja ostaa Suomesta puhdasta sähköä. 

2013 perustettiin eSett Oy, omistajina Fingrid, Stattnet ja Svenska Kraftnät. 

Väkinäisen yhdessäolon jälkeen Neste irrotettiin Fortumista kuusi vuotta myöhemmin, koska nyt se oli toimitusjohtaja Mikael Liliuksen selityksen mukaan ”tärkeä strateginen askel”.

1998

Siirtomaksut alkavat nousta, optio- ja verojärjestelyt sekä Caruna-kaupat. 

Caruna oli siis entinen Fortumin sähkönsiirtoyhtiö, joka syntyi kun Imatran voima ja Neste sulautettiin 1998. 

Fortumissa päätettiin ottaa optiot palkitsemiseen. Optioille ei asetettu mitään ylärajaa. Optioita jaettiin satoja miljoonia. 

12.12.2013 Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula kertoi Ilta-Sanomien uutisessa, kun Caruna oli tehty, että suomalaiset voivat olla tyytyväisiä. Sähköverkot ovat nyt hyvissä käsissä. 

Kuulan mukaan Fortumille ei verkkojen omistamisesta ole ollut merkittävää hyötyä.

80 prosenttia myytiin puoliksi kansainvälisille sijoittajille First State Investmentsille ja Borealis Infrastructurelle. First State Investmentin toimitusjohtajan Peter Meanyn mukaan luonnollisiin monopoleihin kannattaa sijoittaa, koska kilpailua ei ole ja hintoja voidaan nostaa ajan myötä.

Myös Paavo Lipposen hallitus, jossa Tuula Linnainmaa oli liikenneviestintäministerinä, myivät suomalaisten veronmaksajien tv-luvilla jo kertaalleen maksetun tv-lähetysverkon samalle yhtiölle pilkkahintaan.

Toinen Carunan ostaja Borealis Infrastructure on kanadalainen eläkesijoitusyhtiö. Fortumin toimitusjohtajan Kuulan mukaan oli siis suomalaisten etu, että kanadalainen eläkeyhtiö ja australialainen monopolien hankkimiseen ja hintojen nostamiseen erikoistunut yhtiö ostivat Fortumin sähköverkkotoiminnan. Omistajaohjauksesta vastannut ministeri Heidi Hautala oli kriittinen kauppaa kohtaan, koska osinkotuotto jäisi valtiolta saamatta. Sattumalta Hautala saatiin sivuun 4 vuotta aikaisemmin teetetyn pimeän remontin sekä Arctic Shippingiin ja Greenpeaceen kohdistuvan rikosilmoituksen käsittelyn nojalla. 

Pekka Haavisto

Nopeasti tilalle ministeriksi saatiin Pekka Haavisto ja alle kuukauden kuluttua Haaviston nimittämisestä saatiin sähköverkko myytyä. 

Siirtoverkkoja tärkeämmät kantaverkot pysyivät vielä kotimaisissa käsissä. Ne myytiin aiemmin suomalaiselle Fingridille. 

Caruna-kaupan vaikutukset siirtohintoihin? 

Kuulan mukaan kauppa näkyi suomalaisasiakkaille lähinnä laskuttajan nimenmuutoksena. 

– Sähkönsiirto on säänneltyä liiketoimintaa. Omistajanvaihdoksella ei pitäisi olla vaikutusta siirtohintoihin, Kuula sanoi tiedotustilaisuudessa.

2014

Vuonna 2014 Caruna Oy:n liikevoitto oli 50,5 miljoonaa euroa, joka sisäisillä siirroilla saatiin 7,6 miljoonaa tappiolliseksi. Vuonna 2015 positiivinen tulos saatiin näyttämään 10,2 miljoonaa tappiota. Tämä tehtiin niin, että Carunan emoyhtiö lainasi Carunalle rahat ostaa siirtoverkko Fortumilta. Kun esimerkiksi lainaa miljardin toisesta maasta suomalaiselle yhtiölle, voi tuo lainaaja periä paljon markkinakorkoa korkeampaa korkoa ja korot voidaan vähentää yhtiön tuloksesta. Näin saatiin aikaan järjestely, jossa valtiolta loppuivat osingot, omistus ja vieläpä verotulot. Pääministerinä hääräsi tuolloin Jyrki Katainen. 

Fortumin sähköverkon kauppahinnaksi ilmoitettiin aikoinaan noin 2,5 miljardia euroa. Raha käytettiin nopeasti ja nyt kansalaiset maksavat ennätyskorkeita sähkönsiirtomaksuja. 

Uusi sähkömarkkinalaki

2013 tapahtui paljon muutakin kuin Caruna-kauppa. Syyskuussa 2013 voimaan tuli uusi sähkömarkkinalaki.

Lain esittelyssä sanottiin, että  lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan Unionin sähkön sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. 

8 momentissa määrätään, että Energiamarkkinavirasto määrää sähköverkkoluvassa yhden kantaverkonhaltijan järjestelmävastaavaksi kantaverkonhaltijaksi.

Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija voi Energiamarkkinaviraston myöntämällä luvalla antaa valtakunnalliseen taseselvitykseen liittyvät toiminnot toisista ETA-valtioista olevien kantaverkonhaltijoiden kanssa yhteisesti omistamansa osakkuusyhtiön tehtäväksi.

Eli Kataisen hallituksen säätämällä lailla säädettiin mahdolliseksi tuleva sähkön pörssikauppa, joka johtaisi lopulta nykyiseen energiakrisiin. 

Pykälän 26 ensimmäisessä momentissa säädettiin, että Verkonhaltija saa korottaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujaan enintään 8 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin verrattuina. 

Energiavirastolle annettiin kuitenkin lupa poiketa 1 momentissa säädetystä, jos se on välttämätöntä sähköverkkoluvan myöntämisen edellytysten tai verkonhaltijan lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi.

Halvemmat hinnat toimitusvarmuudeksi

Näin koko alunperin alkanut sähköverkkojen yhtiöittämisen peruste – halvemmat hinnat – muutettiin toimitusvarmuudeksi. Muistatte varmasti, kuinka alussa yhtiöittämisen tavoite oli laskea sähkön hintoja, Kataisen hallitus muutti tämän, ja näin perustukset sähkönsiirtohintojen ja tulevien sähkön hintojen korotuksille olivat valmiina.

Pykälässä 93 määrättiin ensisilmäyksellä käytännössä hyvin rajalliset mahdollisuudet yhtiöille nostaa sähkön hintoja, eli muuttaa sopimusehtoja. 

Hallituksen esityksessä laista määriteltiin hyvin ovelasti, että kun kyse on automaattisesti vaikuttavasta laskentatavasta, kuten pörssisähköstä, ei kyseessä olekaan sopimusehtojen muutos. Näin ollen ei ole kyse 93 pykälässä olevasta sopimusehtojen muuttamisesta, vaan sopijapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta viitearvosta. 

Koko kuvio

Rakkaat katsojat, tässä näette koko kuvion – ensin sähköverkko piti yhtiöittää, jotta saadaan halvempaa sähköä, sitten se keskitettiin, sitten sitä myytiin, seuraavaksi annettiin tiukka laki ettei sähkösopimuksen ehtoja voi muuttaa, paitsi kun kyse on ulkopuolelta määräytyvästä hinnasta. Perustettiin sähköpörssiyhtiö, luotiin yhteinen markkina ja markkinamekanismi maan ulkopuolelle, jolloin voidaan sanoa, että sähköyhtiöt eivät muuta sopimusehtoja vaan hinta vain määräytyy pörssissä ja tällöin ei ole kyse sopimusehtojen muutoksesta. 

• Tarkka kirjaus hallituksen esityksestä HE 20/2013: tehtäessä sopimuskauden kuluessa sopimusehtojen mukaisia tarkistuksia suuntaan tai toiseen ei ole kysymys sopimusehtojen muuttamisesta eivätkä 93 §:n säännökset siten koske näitä hinnanvaihteluja.

Uusi liiketoimintamalli

2013 sähkömarkkinalaki avasi siis sähköpörssille uuden liiketoimintamallin hintojen nostamiselle. Pörssillä pystyttiin kiertämään sopimusehtojen muuttamista niin, että pörssissä käytävä kauppa nosti hintaa ja näin kyseessä ei ollut sopimusehtojen muutos, koska sopimuksissa hinta määräytyi pörssin mukaan. 

Pörssistä on myös ollut hyötyä Fingridin toimitusjohtajan mukaan – sen vuoksi olemme saaneet nauttia halvasta sähköstä. 

Nyt olemme tilanteessa, jossa Saksan vihreä epäonnistunut energiapolitiikka tulee kalliiksi suomalaisille ja eurooppalaisille. EU:n pakotepolitiikka rikastuttaa Venäjää ja energiayhtiöitä. Nyt EU:ssa suunnitellaan uskomattomalta kuulostavia rankaisutoimia energiayhtiöiden voitoille. 

Palataan vielä sähkömarkkinaan. 

2022 Tällä hetkellä sähkölle lasketaan seuraavan päivän tuntihinnat markkinalla, jonka vuotuinen volyymi on lähes 3 000 terawattituntia ja joka kattaa 19 maata ja maantieteellisesti lähes koko Euroopan. Vertailun vuoksi: energiaintensiivisen Suomen noin 80 terawattitunnin sähkönkulutus edustaa vain noin kolmea prosenttia kokonaisvolyymista.

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittäminen on ollut Fingridin kannalta elintärkeä vaikuttamisprosessi. Kantaverkkotoimijoiden alueelliset järjestöt perustivat 1999 yhteistyöjärjestö ETSOn, jonka ensisijaisena tavoitteena oli vapaaehtoispohjalta sopia rajatariffien poistosta ja keskinäisistä sähkön läpisiirtoa koskevista korvauksista. Tämä noin 400 miljoonan euron vuotuinen järjestely merkitsi käytännössä sähkömarkkinoiden todellisen vapautumisen alkua koko Euroopan alueella. Fingrid osallistui aktiivisesti järjestön johtamiseen ja toimintaan.

ETSOn seuraajaksi perustettiin 2009 ENTSO-E, johon ETSO ja kaikki alueelliset kantaverkkojärjestöt kuten pohjoismainen NORDEL ja Manner-Euroopan UCTE sulautuivat. Fingrid on osallistunut pitkäjänteisesti ENTSO-E:n johtamiseen ja toimintaan sekä hallituksessa että eri valmistelu komiteoissa ja työryhmissä.

Pohjoismaisen energiayhteistyön tehostaminen on ollut pitkään maiden energiaministerien asialistalla. Syksyllä 2015 ministeristö kutsui Jorma Ollilan selvitysmieheksi arvioimaan tilannetta.

Esillä on aika ajoin ollut myös yhteispohjoismaisen kantaverkkoyhtiön perustaminen tarvittavien investointien edistämiseksi.

Pakotteet 

Suomi siis luopui turpeesta ja alkoi ostamaan turvetta ja haketta ranskalaisielle sijoitusyhtiöille myytyihin voimaloihin Venäjältä ja Baltiasta. 

Suomessa on syytetty Putinia nyt jo kaikesta mahdollisesta. Kansalaistoimittaja Samuel Grynning kävi kyselemässä mitä mieltä kansa on pakotteista. 

Sähkön raketoivat hinnat eivät siis johdu Venäjän maakaasusta vaan vihreän siirtymän politiikasta ja pörssisähkön mekaniikasta. 

Fortum ei kommentoi sähköpörssiä

Yritimme selvittää Fortumilta, miten sähköpörssi toimii. Fortum ei kuitenkaan löytänyt yhtään asiantuntijaa kommentoimaan asiaa. 

Toisesta energiayhtiöstä toimitukselle kuitenkin vahvistettiin, että yhtiöt voivat myydä pörssin ohi sähköä toisilleen. Tällöin toimitus ja hinta sovitaan keskenään, eikä toimituksista tarvi maksaa vakuusmaksua. 

Kantaverkko ulkomaisten sijoittajien käsiin

Suomen kantaverkko ja kantaverkkoyhtiö Fingrdin osin omistama Nordpool ovat valuneet pikkuhiljaa ulkomaalaisten sijoittajien käsiin. 

2019 Nordpool myytiin EuroNext -pörssille. EuroNextin omistaa New York Stock Exchange, jonka omistaa yhtiö nimeltä Intercontinental Exchange, jonka kaupankäyntinimi on ICE. ICE:n suurimmat omistajat ovat taas Vanguard ja Black Rock. Eli samat omistajat jotka omistavat yhtiöitä kaikilta aloilta aseteollisuudesta, lääketeollisuudesta, mediasta jne. Vanguard on maailman toiseksi suurin rahasto Black Rockin jälkeen. 

Vakuusmaksut

Viime aikoina mediassa ovat esille nousseet sähköyhtiöiden suuret vakuusmaksut. Moni katsoja saattaa ihmetellä, miksi maailman vakavaraisimmat energiayhtiöt ovat nyt kriisissä, vaikka hinnat ovat ennätyskorkeita. Media ja poliitikot syyttävät Putinia, mutta lyhytkin tarkastelu herättää enemmän kysymyksiä. Sähköyhtiöiden maksama sähkön hinta syntyy siis sähköpörssissä NordPoolissa, jonka siis omistaa Euronext -pörssi, jonka omistaa New Yorkin pörssi, jonka omistaa maailman suurimmat rahoitusyhtiöt. 

Nordpoolin sähkön hinnan määräytyminen

Sähköntuottaja antaa tarjouksen tehosta ja hinnasta pörssiin. 

Pörssissä ostajat ilmoittavat, paljonko tehoa haluavat ostaa ja sille maksimihinnan. Pörssikauppa ajaa ostajan tarjoamaan maksimihinnan, jotta ostaja saa haluamansa sähkön. 

Seuraavaksi pörssissä tarjoukset sähköstä listataan halvimmasta alkaen, kunnes ostaja saa vaaditun tehon täyteen. 

Kauppaa käydään vuorokauden jokaisella tunnilla, mutta kaupan tiheys on muuttumassa 15 minuutin välein tehtäväksi taselaskennaksi. Toimitukselle myönnettiin, että kauppaa käyvät myös botit eli algoritmit.  

15 minuutin kaupankäynnillä kuluttaja ei voi enää mitenkään kontrolloida kulutuksen hintapiikkejä. 

Hintamanipulaatio?

Tälläinen sähkön hinnan muodostus ajaa suorastaan hintamanipulaatioon. Nyt kun muistatte, ketkä omistavat sähköpörssit ja kuinka kantaverkkojen omistus ja sähkön myynti on otettu pois kansalaisten kontrollista – Suomen sähköstä noin 75% myydään ensin pörssiin ja ostetaan sitten sieltä takaisin. Tämä vastaa kuta kuinkin kaikkea Suomen tuottamaa sähköä. 

Hereillä oleva katsojamme lähetti meille yksinkertaisen esimerkin pörssikaupasta. Tätä halusimme kysyä Fortumilta, mutta heillä ei ollut aikaa vastata. 

Esimerkissä voimalaitos 1 tarjotaa 1500 megawattia tehoa hintaan -500 euroa megawattitunti. Siis negatiivisella hinnalla. 

Voimalaitos 2 tarjoaa 1000 megawattia 0 euroa megawattitunti ja voimalaitokset 3,4,5 ja 6 tarjoavat kukin 1000 megawattia 100 euroa megawattitunti ja seitsemännen laitoksen tarjous on 100 megawattia hintaan 500€ megawattitunti. Vielä voimalaitos 8 tarjoaa 100 megawattituntia hintaan 1000 euroa megawattitunti. 

Oletetaan, että sähkön ostajan tarve on 6600 megawattituntia. Kyseisen tunnin pörssihinta muodostuisi laskemalla laitosten 1-7 tehot yhteen (6600 megawattituntia) ja hinnan määräisi laitoksen 7 tarjous 500€ megawattitunti. 

Avaan esimerkkiä lisää. 

Koska laitosten 1-6 tuotanto olisi yhteensä 6500 megawattituntia, tarvitsee ostaja vielä 100 megawattituntia lisää ja niinpä tarvitaan voimalaitoksen 7 100 megawatin tuotanto hintaan 500€ megawattitunti täyttäisi puuttuvan 100 megawattituntia ostajan tarvitsemasta sähköstä. Näin kasaan saataisiin koko tarve, 6000 megawattituntia. Hinta koko 6600 megawatille määräytyy voimalaitoksen seitsemän tarjouksen mukaan ja näin ollen hinnaksi tulee 500 euroa megawattitunnilta. Vaikka 98,5% tarvittavasta sähköstä olisi ollut 400 euroa halvempaa, niin viimeinen puuttuva 1,5% tarvittavasta sähköstä määräsi koko 6600 megawatin hinnan. 

Yllämainittu esimerkki on keksitty ja pörssissä tarjouksia on tuhansia, eivätkä kaikki voimalaitokset tarjoa kaikkea kapasiteettia samaan hintaan. Tämä esimerkki kertoo sen, kuinka pörssisähkökauppa avaa astronomiset tuotot ja ajaa koko alaa hintamanipulaatioon. 

Pörssikauppa

Hintamanipuloitu pörssikauppa ja vihreä hulluus on ajanut sähköpörssikaupan tilanteeseen, jossa ensi vuoden sähköstä tehtävää kauppaa käydään edellä mainitun esimerkin mukaisesti. Pörssi vaatii sähköyhtiöiltä vakuusmaksuja tulevista kaupoista. Sähköyhtiöiden on tilitettävä miljardeja pörssiin seisomaan ja odottamaan. Nämä kansalaisten ja yritysten miljardit makaavat pörssikeinottelijoiden tilillä.  

Lisäksi on vielä päästöoikeuskauppa, jota manipuloidaan rajoittamalla päästöoikeuksien määrää. Päästöoikeuksista maksettavat rahat menevät rahastoihin, joista niitä uudelleen sijoitetaan. Päästöoikeuksista veloitetaan ja niitä annetaan isoille yrityksille ilmaiseksi. 

Koko sähkömarkkina on menossa vain hullumpaan suuntaan eikä ihme, ettei ihmisillä ole enää mitään käsitystä siitä, miten energian kokonaishinnat muodostuvat. 

10 miljardin velkainstrumentti

Tällä viikolla hallitus esitteli 10 miljardin velkainstrumentin, jolla se alkaa lainata rahaa sähköyhtiöille 10-12 prosentin korolla, jotta ne saavat vakuusmaksut maksettua. Tämä raha on siis valtion ottamaa lainaa, jonka se lainaa eteenpäin korolla ja korotkin tulevat tietysti lopuksi asiakkaiden ja kansalaisten maksettaviksi. 

Kauas ollaan siis tultu Mauno Koiviston presidenttiajoista ja vuodesta 1992, jolloin kantaverkkoa ruvettiin yhtiöittämään, jotta hintoja muka saataisiin laskettua. Moni poliitikko on luvannut matkan varrella, ettei sähkön hinta nouse ja että nämä päätökset ovat suomalaisten parhaaksi. Toisin on kuitenkin käynyt. 

Tarkastellaan lopuksi vielä lyhyesti muutamien yhtiöiden taustoja

Suomen kantaverkkoyhtiöstä Fingridistä omistaa 26.41 prosenttia Aino Holdingyhtiö – kommandiittiyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtaja on Dominique Pennion. Dominique Pennion on osaperustaja Access Capital Partnersissa ja Aino Holdingyhtiön postiosoite on Access Capitalin alaosoite.

Access Capital Partners taas omistaa mm. Elenia Groupia, jolla on yli 430 tuhatta asiakasta Suomessa. Elenia Groupin omistaa taas luxemburgilainen veroparatiisiyhtiö, jonka omistajatietoja on mahdotonta saada.

Dominique Pennion on tehnyt pitkän uran finanssimaailmassa mm. Edmond de Rotschildin rahoitusyhtiön varapääjohtajana. Entisistä veronmaksajien omistamista energiayhtiöistä ja nykyisistä omistajista riittäisi materiaalia omaan dokumenttisarjaan. Toimitus haluaa tällä tiedolla kuitenkin korostaa sitä, kuinka strategista kansallista omistusta on luovutettu ulkomaalaisille omistajille ja kuinka suomalaiset eivät voi vaikuttaa enää energian hintoihin – vai voivatko sittenkin? Palataan siihen vielä lopussa. 

Contro Newsin kuvasta käy hyvin ilmi eurooppalainen sähkömarkkina tällä hetkellä. Huomionarvoista on venäläisen energian hinta. 

Toinen hereillä oleva katsojamme lähetti toimitukselle laskelman Fortumin tappioiden kuittaamisesta. 

Jotta Fortumin 9-10 miljardin tappiot saadaan katettua, täytyy ensi talvena sähkön hinnan olla noin 32 senttiä kilowattitunnilta ja myynnin pitää olla noin 12 tuhatta kilowattituntia per asiakas. Asiakkaita Fortumilla on 2.4 miljoonaa. Sattumalta Fortumin uuden 24 kuukauden kiinteän sähkösopimuksen hinta on 34.47 senttiä kilowattitunnilta. Laskelma perustuu siihen, että sähkön omakustannehinta on Fortumille noin viisi senttiä kilowattitunnilta. 

Paljon lisää kysymyksiä

Rakkaat katsojat, kun aloitimme tekemään tätä juttua Injektiopiikki-blogin kanssa, emme osanneet aavistaakaan, kuinka paljon lisää kysymyksiä tämän jutun teko herättää. Voimme varmuudella sanoa, että Fortumin 12 miljardin Uniper-tappio ja Uniperin 11 miljardin tappio sekä eläkeyhtiöiden 16 tuhannen miljoonan euron tappiot eivät tule jäämään viimeiseksi tappioiksi. 

Ratkaisu?

Mikä sitten ratkaisuksi? Vahvistimme suomalaiselta sähköyhtiöltä, että sähköyhtiöt voivat myydä sähköä suoraan ohi pörssin –näin yhtiöt välttyvät sekä vakuusmaksuilta, hintamanipuloinnilta, että algoritmikaupalta.

Kysymmekin, onko aika pelastaa Suomi ja vaatia sähköyhtiöitä myymään sähköä suoraan? Tai luoda oma pörssi, joka toimisi läpinäkyvästi ja erilaisella logiikalla. Vihreä hulluus, päästökauppa, energiaverot, kotimaisen tuotannon myyminen, päästöoikeudet. 

Toimitus ei voi välttyä tulkinnalta, että energiabisneksessä kyseessä ovat valtavat tuotot, monopolit, kontrolli ja omistukset, jotka on vuosikymmenien aikana maksatettu moneen kertaan suomalaisilla. 

Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. 

Lopuksi vielä parhaita paloja poliitikkojen suusta. 

Raportin lähteet ovat:

Fortum, Päivänlehti.fi, Yle, Bloomberg, CNN, Elenia Group, Ilta-Sanomat, KKV, Finlex, Dato Capital, Crunchbase, Nordpool, Euronext, New York Stock Exhance, Fingrid, Caruna, Helsingin Sanomat. Jocka.fi -blogi, EU Rahoitusneuvonta, Valtioneuvosto, Finanssivalvonta.

Tässä oli tämän kertainen erikoisuutislähetys, joka oli tuotettu yhdessä Injektiopiikki.com -blogin kanssa.

Posi Tv on katsojiemme rahoittama kanava. Osta sinäkin kotimaista journalismia ja mahdollista kanavan jatkuminen televisiossa. 

Rakkaat katsojat, totuus voittaa aina. 

Uutisista huolimatta pitäkää mieli myönteisenä ja hymy kohtaamisissa. 

Yhdessä olemme voittamattomia. 

Ensi kertaan, moi!

---

Vieraile PosiTV:n sivustolla

Asiaan liittyvää:

Mitä tapahtuu, kun 44% Suomen yli miljoonasta omakotitalosta saa tuhansien eurojen sähkölaskun joka kuukausi?

Lähteet:

Eläkevaroista katosi muutamassa kuukaudessa huikea potti – yhdeksän miljardin euron menetyksestä huolimatta osakeriskiä halutaan lisää https://yle.fi/uutiset/3-12602538

Professor Jan Blomgren: Så här uppstod elkrisen i Sverige https://youtu.be/0Oh_w5KrEVc
Gazprom meldet Milliardengewinn https://www.tagesschau.de/wirtschaft/unternehmen/gazprom-gewinne-russland-101.html
Italia, Saksa, Itävalta… Euroopassa aiotaan käynnistää uudelleen hiilivoimaloita https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008897045.html
China, India and Turkey to siphon more Russian oil ahead of EU ban https://asia.nikkei.com/Business/Energy/China-India-and-Turkey-to-siphon-more-Russian-oil-ahead-of-EU-ban
Russia-Ukraine war: China selling imported gas to the EU https://www.asianews.it/news-en/Russia-Ukraine-war:-China-selling-imported-gas-to-the-EU-55693.html

Fingrid Oyj – kaksi vuosikymmentä https://www.fingrid.fi/contentassets/b6f25b051ac34113b037da71daa0666b/fingrid_historiikki.pdf
Sähkömarkkinalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950386
U-liittymissopimus https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Imatran Voima -konsernille kantaverkko-omaisuuden myynnistä myönnettävistä veronhuojennuksista https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960237
Neste yrityksenä on käynyt läpi useita muutoksia paikallisesta öljynjalostajasta kohti uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen globaalia johtajaa https://www.neste.fi/konserni/tietoa-meista/strategia/muutosmatkamme
Fortum historia https://www.fortum.fi/tietoa-meista/yhtiomme/energiantuotantomme/voimalaitoksemme/loviisan-voimalaitos/historia
Turveäänestys uusittiin, arpa ratkaisi https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003931958.html
Karuakin karumpi Caruna – kuka siitä olikaan vastuussa? https://www.jocka.fi/?p=4417
5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html
Fortumin Kuula: Sähköverkkojen myynti suomalaisten etu https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001819519.html
Fortumin Kuula: Sähköverkkojen myynti suomalaisten etu https://voima.fi/arkisto-voima/saatanan-tunarit-2/
Heidi Hautala eroaa ministerin paikalta https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001812544.html
Pekka Haavisto on uusi kehitys- ja omistusministeri https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001813075.html
Sähkömarkkinalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130588
Hallituksen esitys eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130020
Moni koti lämpenee venäläisen hakkeen avulla, mutta sen tuonti voi loppua minä hetkenä tahansa – voimalaitoksissa varaudutaan jo tulevaan https://yle.fi/uutiset/3-12338401
Turpeen ja puuhakkeen tuonti https://tulli.fi/-/turpeen-ja-puuhakkeen-tuonti
Energiayhtiö Nevelin myynti ranskalaiselle Ardianille saatiin päätökseen https://www.haapavesi-lehti.fi/uutinen/609813
Ranskalainen sijoitusyhtiö Ardian ostaa Nevelin Vapolta https://yle.fi/uutiset/3-11625981
Nord Pool has shaped the market for more than 25 years https://www.nordpoolgroup.com/en/About-us/History/
Nord Pool organisation https://www.nordpoolgroup.com/en/About-us/organisation/
NYSE Euronext https://en.wikipedia.org/wiki/NYSE_Euronext
Intercontinental Exchange Inc https://money.cnn.com/quote/shareholders/shareholders.html?symb=ICE&subView=institutional
EU Emissions Trading System (EU ETS) https://ec.europa.eu/clima/eu-action/eu-emissions-trading-system-eu-ets_en
Päästökauppa https://tem.fi/paastokauppa
Päästökauppa – Euroopan suurin huijaus. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaakkojuhaniojaniemi/153478-paastokauppa-euroopan-suurin-huijaus/
Suomi ansaitsi päästökaupalla melkein puoli miljardia euroa https://www.verkkouutiset.fi/a/suomi-tienasi-paastokaupalla-melkein-puoli-miljardia-euroa/#1970281a
Fingrid Shares and shareholders https://www.fingrid.fi/en/pages/investors/shares-and-shareholders/
Aino Holdingyhtiö Ky https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=2573797&tarkiste=E5E51C50A03D0AB01FA6823684F57AC7C85FFFBA
Elenis Investors https://www.elenia.fi/en/investors
Elenia Group INVESTOR REPORT 2021 https://www.elenia.fi/files/a6c3dd4c7a92a35ffa5b8c305cdde1ba05d3a838/elenia-group-investor-report-2021.pdf
Finanssivalvonnta https://www.finanssivalvonta.fi/en/
Kansa kapinoi taas sähkön hinnasta – johtajat käärivät aikoinaan miljoonia https://www.paivanlehti.fi/kansa-kapinoi-taas-sahkon-hinnasta-johtajat-kaarivat-aikoinaan-miljoonia/
Dato Capital https://en.datocapital.com
Crunchbase https://www.crunchbase.com
The Finnish national level EU funding advisory https://www.eurahoitusneuvonta.fi/en/frontpage