Lue ääneen tämä artikkeliAjatus laumasuojasta – eli siitä, että osan kansalaisista hyväksytään saavan koronatartunta – oli jo varhain tärkeä osa Ruotsin kansanterveysvirasto Folkhälsomyndighetenin strategiaa. SARS-CoV-2 viruksen annettiin levitä ruotsalaisten keskuudessa. Tapahtumaa kauhisteli koko maailma, mutta oliko se oikea päätös?
Ruotsi vuonna 2020
Ennen mRNA-injektioita, vuonna 2020 Ruotsin tilannetta seurattiin tarkasti ja COVID-19 tautiin kuolleita olikin tilastollisesti paljon. Pahimpana aikana Ruotsissa kuoli viikossa 9.34 ihmistä covidin kanssa miljoonaa ihmistä kohden.
Tilastollisesti jokainen kuolema, jolla havaittiin PRC-testillä koronatartunta, merkittiin koronaan kuolleeksi. Samalla tavalla tehtiin maailmanlaajuisesti.
Vertailun vuoksi, karkeasti arvioiden, [1]syöpään kuolee vuosittain noin [7]13 000 Suomessa. Vuonna 2020 koronatautiin kuoli [2]558 ihmistä. [8]Vuonna 2021 itsemurhan teki 747 suomalaista.
Tämä antaa jotain kuvaa siitä, miten vaarallinen COVID-19 oli vuonna 2020.
Ruotsissa joudutettiin vanhusten kuolemia
Lääkärit tekivät Ruotsissa rutiininomaisesti päätöksiä siirtymisestä elämän loppuvaiheessa käytettävään lääkitykseen COVID-19 tartunnan saaneille vanhuksille. Näitä päätöksiä on tehty jopa näkemättä potilasta.[3]
Lähde: YLE
Määräykseen sisältyi vahva kipulääke (morfiini), rauhoittavat lääkkeet (milatsodaami) ja nesteenpoistaja (furesis). Tämä toimintatapa on kuoleman jouduttamista ja oletettavasti selittäneet osan Ruotsin vuoden 2020 covid kuolleisuudesta. Vuonna 2020 koronan kanssa kuolleet olivat Suomessa keskimäärin 84-vuotiaita.
Miten Ruotsin tilanne eroaa nyt?
Koko Eurooppa ja länsimaat ovat kärsineet noin 20% ylikuolleisuudesta. Ruotsissa ylikuolleisuus on hyvin matalalla tasolla.
Lähde: Mortality Watch
Mikä selittää sen, että Ruotsi, ainoana länsimaana ei kärsi suuresta ylikuolleisuudesta?
Ruotsissa SARS-CoV-2 viruksen annettiin levitä kansalaisten keskuudessa ennen mRNA-injektioiden saapumista. Koko muu maailma eristetiin ja luonnollisen laumaimmuniteetin syntyminen estetiin taudin vuoksi, joka tappoi lähinnä vanhuksia ja monisairaita.
Nyt tilastoista näkyy selkeästi, että Ruotsissa tehtiin jotain oikein ja eri lailla kuin Suomessa. Iso kysymys on se, että ottivatko koronan sairastaneet ruotsalaiset mRNA-injektioita vai luottivatko he laumasuojan voimaan? Suojasiko luonnollinen immuniteetti paljon paremmin?
Suomessa ylikuolleisuus alkoi kohota toisen mRNA-injektiokierroksen alkaessa ja vastaavasti päättyi siihen kun [5, 6]THL ei enää suositellut mRNA-injektioita kuin riskiryhmille.
Suomen ylikuolleisuus on nyt onneksi jo laskussa. Seurataan tilannetta, kun seuraava mRNA-injektiokierros alkaa.
Älä anna korkeilta näyttävien COVID-19 käyrien hämätä. Luonnollisen laumasuojan mahdollisuus on kuitenkin nyt mRNA-injektoiden myötä oletettavasti menetetty, lopullisesti.
Asiaan liittyvää:
Lähteet:
[1] Syöpä 2020 https://syoparekisteri.fi/assets/files/2022/06/Syopa-2020-raportti_fin.pdf
[2] Koronakuolemat 2020 – Tilastokeskus https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_11az.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=3ff10f3b-dd61-46b0-a8df-3a9c18826882&timeType=item
[3] “Ruotsissa iäkkäiden koronapotilaiden kuolemia on joudutettu morfiinilla” – Sairaanhoitaja Sonja Aspinen kertoo järkyttävistä kokemuksistaan https://yle.fi/a/3-11433976
[4] Mortality Watch https://www.mortality.watch/explorer/?c=FIN&c=SWE&t=deaths_excess&ct=weekly_52w_sma&cs=bar&df=2019+W25&pi=0&p=1&v=2
[5] THL ei suosittele sote-henkilöstölle koronarokotetehostetta: ”Tukena ei ole tutkimusnäyttöä ” https://www.mediuutiset.fi/uutiset/thl-ei-suosittele-sote-henkilostolle-koronarokotetehostetta-tukena-ei-ole-tutkimusnayttoa-/4675cdb2-2a82-4296-bddc-138b5968e366
[6] THL ei suosittele uusia koronarokotuksia keväälle https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009424819.html
[7] Lähes 13 000 ihmistä kuolee Suomessa tänä vuonna syöpään https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lahes-13-000-ihmista-kuolee-suomessa-tana-vuonna-syopaan-eloonjaamisluvut-kuitenkin-parantuneet/7070698
[8] Itsemurhakuolemat Suomessa vuosina 2016–2021 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145373/URN_ISBN_978-952-343-941-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y