Ala-asteen biologian kirjan mukaan kasvi tarvitsee elääkseen multaa, aurinkoa sekä vettä. Ala-asteella ollessani meille kerrottiin, että kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia. Mitä on tapahtunut?
Väärin vastattu!
Netissä kiersi noin vuosi sitten postaus, jossa isä oli lukenut poikansa kanssa biologian kokeisiin. Isä oli kertonut, että kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia elääkseen. Tätä ei mainita ala-asteen kirjassa, jonka olen tarkistanut, koska olen itsekin sen ikäisen pojan isä. Kun kokeiden aika koitti, poika kirjoitti tämän tietonsa kokeeseen, mutta häneltä vähennettiin pisteitä vastauksesta. Hermostunut isä soitti opettajalle, jonka vastaus oli: ‘Se ei kuulu opetussuunnitelmaan.’
Hämmästyttävää on, että perusopetuksessa ei korosteta kasvien roolia hapen tuotannossa ja hiilidioksidin kulutuksessa. Nuorten ja lasten ymmärrys näistä prosesseista on välttämätön, jos sitä ei ole, heiltä puuttuu hyvin olennainen tieto. Nyt heille opetetaan, että hiilidioksidi on ainoastaan myrkky.
Ei, se on täsmälleen yhtä tärkeä kuin happi. Jos ei ole hiilidioksidia, ei ole happea.
Kasvit tarvitsevat noin 400ppm hiilidioksiditason elääkseen hyvin
Kasvit ovat hapen tuottajia ja hiilidioksidin kuluttajia, joiden elintärkeä merkitys maapallon ekosysteemeille ja ilmastolle on kiistaton. Kasvien yhteyttämisprosessi, jossa ne käyttävät auringonvaloa muuttaakseen hiilidioksidia ja vettä hapeksi ja glukoosiksi, on yksi luonnon tärkeimmistä keinoista ylläpitää elämää. Tutkimusten mukaan tehokas yhteyttäminen vaatii ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olevan yli 400 ppm (osaa miljoonasta). Olemme nyt hiilidioksiditasossa 423,6 ppm eli 0,04236 prosenttia. Paras määrä kasveille on alkaen 400 ppm tasosta aina 1000–1500 ppm:Iin.
Kasvihuoneet lisäävät hiilidioksidia kasvun edistämiseksi
Tavallinen hiilidioksidin lisäys kasvihuoneessa on noin 800–1200 ppm (osaa miljoonasta), mikä on kaksi- tai kolminkertainen ilmakehän luontaiseen pitoisuuteen (noin 400 ppm) verrattuna. Joissakin tapauksissa pitoisuus voi nousta jopa 1500 ppm:iin, erityisesti silloin kun valon määrä ja lämpötilat ovat optimaalisia ja kasvit voivat hyödyntää tehokkaammin suuremman hiilidioksidimäärän.
Korkeampi hiilidioksiditaso voi nopeuttaa kasvien kasvua ja lisätä niiden satoisuutta, koska se tehostaa fotosynteesiprosessia. Hiilidioksidipitoisuudet, joita yleisesti käytetään kasvihuoneissa (noin 800–1500 ppm), ovat turvallisia ihmisille. Nämä tasot eivät aiheuta terveysongelmia, koska ne ovat paljon matalampia kuin pitoisuudet, jotka alkavat olla vaarallisia ihmisille.
Ihmisen terveydelle haitalliset vaikutukset alkavat yleensä näkyä, kun hiilidioksidipitoisuus ylittää noin 5000 ppm, jolloin voi alkaa tuntea hengityksen vaikeutumista ja muita lieviä oireita. Kun pitoisuus nousee vielä korkeammalle, esimerkiksi 10 000 ppm:iin, voi esiintyä vakavampia terveyshaittoja.
Hiilidioksidi on ilmaa painavampi kaasu
Hiilidioksidi on kaasu, joka on ilmaa painavampi. Tämä on luonnollista, sillä jos se olisi kevyempi, se nousisi yläilmakehään. Tämä johtaisi nopeasti elämän loppumiseen maapallolla, koska kasvien fotosynteesi päättyisi ja happea ei enää muodostuisi. Näin ollen elämä maapallolla päättyisi.
Olen yrittänyt etsiä reaaliaikaisia hiilidioksidikarttoja eri sovelluksista. Olen seurannut tätä asiaa pitkään ottamatta siihen kantaa. Windy-sovelluksessa sellainen oli, mutta se on nyt poistettu.
Sovelluksessa on kuitenkin seuraavat:
- PM2.5: Ilmakehän hienojakoisten hiukkasten pitoisuus, jonka hiukkaset ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometriä. Tämä kerros mittaa pienhiukkasten pitoisuutta, joka on tärkeä ilmanlaadun indikaattori.
- Typoksidi: Typpioksidien (NOx), mukaan lukien typpidioksidi (NO2), pitoisuudet ilmakehässä. Nämä kaasut ovat liikenteen ja teollisuuden tuottamia päästöjä ja ne vaikuttavat ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen.
- PM2.5, Aerosoli, Otsonikerros: Nämä kerrokset näyttävät todennäköisesti myös ilmanlaatuun liittyviä tekijöitä, kuten aerosolien (pienet ilmakehässä leijuvat hiukkaset) pitoisuudet ja otsonikerroksen tilan, joka suojaa maapalloa auringon UV-säteilyltä.
- SO2: Rikkidioksidin (SO2) pitoisuudet ilmakehässä. Rikkidioksidi on teollisuuden, erityisesti fossiilisten polttoaineiden polton, tuottama kaasu, joka voi aiheuttaa happosateita ja vaikuttaa ihmisten terveyteen.
- Pintatosoni: Ilmakehän alaosissa oleva otsoni, joka voi vaikuttaa ilmanlaatuun ja hengitysilman puhtauteen.
- CO-konsentraatio: Hiilimonoksidin (CO) pitoisuus ilmakehässä. Hiilimonoksidi on väritön ja hajuton kaasu, joka voi olla vaarallinen korkeissa pitoisuuksissa.
- Hiukkasmassa: Ilmakehän kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten massa. Hiukkasmassa voi sisältää esimerkiksi liikenteen ja teollisuuden tuottamia hiukkasia.
Sain vastauksen kiihkeältä ilmastoaktivistilta, että hiilidioksidikarttoja ei ole. Hän myös lähetti linkin Nasan sivuille, jossa selitettiin miksi sateliittidataa on niin vaikeaa saada. Hän myös lähetti todisteen siitä, että asiaa tutkitaan.
Tuo tutkimus on kuitenkin tehty 2015 vuoden sateliittidatan perusteella ja se on ollut pohjana erinäisille WEF-julkaisuille, kuten The Global Competitiveness Report ja A Reporter’s Guide to the Energy Transition. Se näyttää siten tilatulta ja tarkoitushakuiselta tutkimukselta.
Hiilidioksidikartta on jostain syystä poistettu Windy-sovelluksesta. Lähetin kyselyn X-viestipalveluun, tiedustellen onko mistään saatavilla reaaliaikaista hiilidioksidikarttaa. Sain vastauksen, että sellainen löytyy vielä Earth-sovelluksesta.
Miltä hiilidioksidikartta näyttää?
Jos etsit hiilidioksidikarttoja Googlella päädyt carbonmap-sivustolle, mikä on täysin mitäänsanomaton animaatio jonka data tulee suoraan World Bankin tietokannoista.
Earth-sovelluksessa on realliaikainen kartta vielä nähtävissä. Katsotaan sitä.
Videolla näkyy maapallon keuhkot, sademetsät. Niiden kohdalla hiilidioksidipitoisuus on noin 400ppm, mikä tarkoittaa sitä, että sademetsät hengittävät hiilidioksidia sisäänsä vapauttaen happea. Alueilla, jossa on talvi tai vähän metsiä/kasvillisuutta ovat hiilidioksiditasot hiukan korkeammat.
Jotta ymmärrätte asian, katsotaan lyhyt video.
Videolta käy hyvin ilmi, kuinka tuo pieni kasvi tuottaa happea 19 millilitraa vain kolmen minuutin aikana. Kun hiilidioksiditasoa nostetaan 1000pm happea tuotetaan lähes 70 millilitraa kolmessa minuutissa.
Jos kasvi tuottaa 100 ml happea fotosynteesin kautta, voidaan laskea myös poistuva hiilidioksidin määrä yksinkertaisen yhtälön avulla. Fotosynteesin yleinen kemiallinen reaktio on:
6CO2+6H2O+valoenergia→C6H12O6+6O2
Tämä tarkoittaa, että jokaista kuutta happimolekyyliä (O₂) kohden, kulutetaan kuusi molekyyliä hiilidioksidia (CO₂). Jos kasvi on tuottanut 100 ml happea, se tarkoittaa, että hiilidioksidia on myös kulutettu saman verran, eli 100 ml. Siten 100 ml tuotettua happea fotosynteesissä vastaa suoraan 100 ml poistunutta hiilidioksidia ilmasta.
Kasvi siis poistaa fotosynteesin avulla juuri saman verran hiilidioksidia ilmasta kuin tuottaa happea. Kasvit ovat maailman keuhkot ja hiilidioksidi on maailman keuhkojen happea. Kuten hiilidioksidikartalta näkee, sademetsien kohdalla hiilidioksidipitoisuus on minimissään tehokkaalle fotosynteesille, noin 400ppm.
Miksi se ei ole alempi? Se johtuu siitä, että luonto pitää tasapainon yllä. Jos sademetsä olisi individualistinen kuten nykyihminen ja ei ottaisi muita kasveja huomioon, osa kasveista kuolisi hiilidioksidin puutteeseen ja se ei olisi luonnonlakien mukaista. Luonto pitää aina tasapainon yllä.
Sademetsät auton tankkiin viinana EU määräyksellä
Bensiinin jakeluvelvoite on yleisesti osa biopolttoaineiden käytön edistämistä liikennepolttoaineissa. Tämä lainsäädäntö pyrkii vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä sekä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, edistäen kestävämpien vaihtoehtojen käyttöä. Suomessa velvoiteprosentti on ollut kasvussa viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2020 se oli 20% ja on suunniteltu kasvavan tulevaisuudessa.
Käytännössä bensiiniin sekoitetaan alkoholia, kuten etanolia. Yhden etanolilitran tislaaminen kuluttaa energiaa laitteistosta riippuen 1 kWh – 2 kWh. Tislaamiseen tarvitaan myös raaka-ainetta.
GMO maissi
Euroopan unioni hyväksyi Yhdysvalloista peräisin olevan tietyntyyppisen geneettisesti muunnetun maissin, kuten DuPont Pioneerin TC1507-lajikkeen, tuonnin ja viljelyn. Tämä päätös tehtiin 11. helmikuuta 2014 EU:n ministerien äänestyksen jälkeen, vaikka jotkin maat, kuten Saksa ja Unkari, vastustivat sitä. EU:lla on monimutkaiset säännökset geneettisesti muunnetuista organismeista (GMO), ja yleensä ennen markkinoille päästämistä vaaditaan perusteellisia turvallisuusarvioita, ei nyt.
TC1507-maissia käytetään biopolttoaineen tuotantoon. Tämä geneettisesti muunnettu maissilajike on suunniteltu erityisesti kestämään tiettyjä tuholaisia ja rikkaruohoja, mikä tekee siitä hyödyllisen vaihtoehdon etenkin biopolttoaineiden, kuten bioetanolin, valmistukseen. Vuonna 2023-24 markkinavuonna EU odottaa tuovansa 17,5 miljoonaa tonnia maissia.
Se vastaa noin 440 tankkeria. Keskikokoisen tankkerin polttoainekulutus on noin 30-50 tonnia raskasta polttoöljyä päivässä. Oletetaan, että keskimääräinen polttoainekulutus on 40 tonnia per päivä. Edestakaisen (20 päivää) matkan Yhdysvalloista Eurooppaan, ne kuluttaisivat yhteensä noin 352,000 tonnia raskasta polttoöljyä.
Sademetsien kaataminen johtaa maissipeltojen perustamiseen. Esimerkiksi Mato Grosson osavaltiossa Brasiliassa, joka on maan pääasiallinen viljan tuottaja-alue, laajat sademetsäalueet on muutettu maatalousmaaksi, pääasiassa maissipelloiksi. Sen vuoksi, että EUssa voidaan tislata viinaa autontankkiin. Energiaa siihen kuluu 1 kWh – 2 kWh per litra.
Tämä on sitä vihreää siirtymää!
Päästökauppa
Päästökaupassa liikkuu merkittäviä summia rahaa globaalisti. Vuonna 2023 hiiliverojen ja päästöoikeuksien kauppajärjestelmistä (Emissions Trading Systems, ETS) saadut tulot saavuttivat ennätykselliset noin 95 miljardia dollaria. Tämä on huomattava summa ottaen huomioon, että kyseessä on aika, jolloin maat kohtaavat korkeaa inflaatiota, julkisen talouden paineita ja energiahaasteita.
Tarkasteltaessa koko hiilidioksidin päästöoikeuksien markkinoiden kokoa, se oli vuonna 2023 arvoltaan noin 479,41 miljardia dollaria, ja ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä markkinan arvon odotetaan kasvavan jopa 4,734.35 miljardiin dollariin.
Ymmärrättekö? Sovelluksista poistetaan hiilidioksidikarttoja, ja “ilmastoaktivistit” jakavat lähes kymmenen vuotta vanhaa “tutkimusta” osoittaakseen, että hiilidioksidia on.
Millä perusteella käydään tuhansien miljardien päästökauppaa? Ei oikeastaan millään. Se on laskennallinen himmeli, joka ei perustu mihinkään. 5000 miljardia on valtava luku, lähes käsittämätön, siinä on 12 nollaa.
Miksi valtiot eivät panosta massiiviseen metsitykseen?
Ukrainan sotaan on nyt laitettu 210 miljardia dollaria. Se on 210 000 miljoonaa. Se on palanut savuna ilmaan tappaen vähintään 500 000 miestä. Tukipaketeille ei näy loppua. Päästökaupan arvo on vuonna 2030 arvioitu olevan lähes 5000 miljardia! Mihin rahat menevät? Sitä ei oikein kukaan tiedä.
Herää!
Nyt on oikeastaan turha lopettaa ilmastosota somessa. Se on yksi polarisaation muoto jolla kansa nostetaan kansaa vastaan, juuri sitä nämä paholaiset haluavat.
Jos haluaisimme saada jotain aikaan, on meidän taisteltava tätä täysin näkyvillä olevaa tyranniaa vastaan. He eivät halua pelastaa maapalloa, he haluavat tuhota sen verhoutuneena valon ja vapauden valepukuun.
Jaa tämä artikkeli:
Asiaan liittyvää:
Lähteet:
Hiilidioksidi https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidi
Windy https://www.windy.com/fi/
Earth https://earth.nullschool.net/#current/chem/surface/level/overlay=co2sc/orthographic=1.76,3.09,397
Mean age of stratospheric air derived from AirCore observations https://www.researchgate.net/publication/317550648_Mean_age_of_stratospheric_air_derived_from_AirCore_observations
Carbon Credit Market Size & Trends https://www.grandviewresearch.com/industry-analysis/carbon-credit-market-report
Tällaista faktaa pitäisi jakaa kaikissa tiedotusvälineissä, varsinkin Ylessä. Se ei kuitenkaan toteudu, koska läntinen maailma koostuu lännen tieotusvälineitten mukaan demokraattisimmista valtioista. Läntisestä demokratiasta jo 1700 luvulla filosofi Voltaire epäili, että se on massiivista idiotismia. (Siihen aikaan ei ollut ilmastohuuhaata, mutta vallan pitäjät tappoivat ihmisiä tarpeensa mukaan.) Viimeisen sadan vuoden aikana demokratia on saavuttanut idiotismin huipun käymällä 2 maailmasotaa, johon myös Japani houkuteltiin mukaan. Huipussaan idiotismi on, kun suunnitellaan 3. maailmansotaa ja varustetaan rajaseutuja ydinaseilla.
Hiilidioksidin nollaus kuuluu vihreään idiotismiin. Pitoisuuden alentaminen 200 ppm tasolle, johtaa ilmaston lämpenemiseen noin 10 astetta, koska kasvien veden haihduttaminen vähenee suuren kasvillisuuden kuoltua ravinnon puutteeseen. Sademetsien tuhoamisesta johtuu ilmaston lämpötilan kohoaminen yhdellä asteella (sen ole itse laskenut) ja joku voisi laskea, paljonko myös CO2 pitoisuus on kasvanut tuhottujen sademetsien jälkeen. Jääkö mitään enää jäljelle fossiilisten poltosta johtuvaksi.
Tavattoman helppoa on laskea ihmisten hiilidioksidipästöt, jos arvio, ihminen tuottaa keskimäärin 250 kg hiilidioksidia vuodessa hengittaessään, on totta. Se on sama määrä, kun normaali auto tuottaa 2500 km:n ajon aikana. (Tässäkin asiassa netti on täynnä hullutuksia ainakin suomen kielellä, eng. löytyy tieto 1,2 mmol CO2/henkäys.)
Moni on ihmetellyt, miksi ei näitä voikukkapeltoja metsitetä kuuselle, varsinkin kun se on helppo homma, auraamalla viilu parin metrin välein ja istutus viiluun, myös ruohojen poisto on helppoa kun taimet löytyy helposti. Moni istuttaisi omalla kustannuksella, mutta elylle pitää maksaa 2000-2500 euroa hehtaari eli viiden vuoden tuet takaisin. Omin silmin olen nähnyt, että täällä Etelä- Suomessa kuusi on jo n. 45 v sahoille valmista tukkipuuta ja kaadettava tyvilahon kasvun takia. Tukkipuuta kertynyt n. 250 k-km3 ja sivutuotte ja harvennushakkuita saman verran eli n. 500 tonnia CO2 on sitonut ko ajassa eli n. 10 tommia/v
Moni ei tule ajatelleeksi, että hiilidioksidi on erittäin tärkeä myös ihmiselle.
Ilman hiilidioksidia kuolisimme hapen puutteeseen nopeasti. Kuulostaa oudolta, mutta näin se on.
Kannattaa lukea alla oleva juttu.
https://www.hoitavahengitys.fi/liikahengitys/
Kyllä, hypokapnia, jonka saa aikaan esimerkiksi hyperventilaatiolla saa aikaan nopeasti rajujakin oireita.
Kun puhallatte ilmapalloa, niin alkaa pyörryttää. Se johtuu siitä, että liian matalat hiilidioksidiarvot veressä saavat aikaan aivojen verisuonten liiallisen supistumisen.
Hypokapniaa käytetään aivoleikkauksissa, kun haluaan saada lisää tilaa. Kun kontrolloitu hyperventilaatio aloitetaan, aivot supistuvat silmin nähden. Alle 3.5 arvoon ei saa mennä, koska on vaara, että aivot alkavat tuhoutua hapenpuutteesta. Kontrolloitu tarkoittaa sitä, että verikaasut tarkistetaan pienin väliajoin verestä.